Katsaus Amiedun vuoteen 2015

Ami-säätiön johtaja, Amiedun rehtori Timo Karkola kertoo videolla kuluneesta vuodesta. Ami-säätiö saavutti yhteensä 33,47 miljoonan euron liikevaihdon. Pitkäjänteinen työ henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi kantoi hedelmää; kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 10,2 %.

Lataa talousluvut PDF-tiedostona

Ami-säätiön aikajana

Tammikuu

Amiedu ja K-ryhmä solmivat henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevan laaja-alaisen sopimuksen. Kumppanussopimuksen mukana Amiedun vastuulle siirtyvät K-ryhmän oppisopimusmuotoisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen suunnittelu sekä toteutus.

Helmikuu

Amiedu haluaa tuntea asiakkaidensa toimialan ja yrityksen erityispiirteet. Muun muassa tätä päämäärää tukeva uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden alussa. Tärkeä osa uudistusta on henkilökunnan osaamisten kehittäminen. Amiedu määritteli uudestaan ydinosaamisensa ja tehtäväkohtaiset osaamisprofiilit.

Amiedu toteutti laadun itsearvioinnin OKM:n määräyksen pohjalta. Laadun itsearvioinnin avulla Amiedu kehitti palvelumuotoilua oppija-asiakkaan näkökulmasta. Amiedu toteutti riskikartoituksen haastattelemalla avainhenkilöitä. Raportti yksilöi liiketoiminnan olennaisimmat riskit ja keinot varautua niihin.

Maaliskuu

Amiedun uuden toimitilan Strömberginkuja 3:ssa avajaiset järjestettiin maaliskuussa. Maaliskuussa järjestettiin myös jo perinteeksi muodostuneet Avoimet ovet. Tapahtuman päätarkoitus oli tehdä tutuksi Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) sekä Aikuisten osaamisperustan vahvistamisen ohjelma (AOV). Erinomainen onnistuminen molemmissa ohjelmissa on hyvän opiskelijarekrytoinnin, tehokkaan ohjauksen ja yritysyhteistyön tulos.

Huhtikuu

Vuonna 2015 yritykset ja yhteisöt asettivat entistä täsmällisempiä vaatimuksia osaamisen kehittämiselle. Asiakkaat arvostivat nopeaa ja mitattavaa vaikuttavuutta. Amiedu solmi viisi uutta kumppanuutta, mm. Pilke Päiväkodit ja Tikkurila Oyj. Amiedu lanseerasi uuden kumppanuusmallin PK-sektorille.

Toukokuu

Toukokuussa Balance Consulting myönsi Ami-säätiölle vuoden menestyjäyritys palkinnon.

Amiedu on markkinajohtaja tieto- ja viestintätekniikan EAT:ssa, tieto- ja tietoliikennetekniikan AT:ssa, putkiasentajan EAT:ssa, ilmastointiasentajan EAT:ssa, isännöinnin AT:ssa, eläintenhoitajan AT:ssa, välinehuoltajan AT:ssa ja EAT:ssa, sähkö- ja automaation PT:ssa (Uudenmaan alueella) sekä kaupan alan Rekrykoulutuksissa. Amiedusta valmistui ensimmäisenä Suomessa pohjatutkijan ja porakaivoalan pätevyydet osana maarakennuksen ammattitutkintoa suorittaneet. Tämän lisäksi osana maarakennusalan ammattitutkintoa Amiedussa voi suorittaa tiemerkinnän pätevyyden.

Kesäkuu

Amiedu on auki kesälläkin. Talossa järjestettiin kesäkuussa mm. hitsaus-, työturva-, turvallisuusalan perustutkinnon, koneistus-, koneenasennus- ja kunnossapitokoulutuksia.

Heinäkuu

Amiedun rooli Uponor Suomi Oy:n osaamisen kehittämiskumppanina syveni. Uponorin hallinnoiman Askon ammattioppilaitoksen oppisopimusmuotoisen ja tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen valtionosuuspaikat siirtyivät opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Amiedulle 1.7.2015. Amiedu on tämän jälkeen Suomen kymmeneksi suurin oppisopimuskoulutuksen järjestäjä.

Elokuu

Amiedu sai 1.8. Opetus- ja kulttuuriministerin myöntämän järjestämisluvan Valma-koulutuksille. Valman puitteissa koulutuksen järjestäjä voi tuottaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalveluita. Amiedun erityinen kohderyhmä ovat ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat aikuiset maahanmuuttajat.

Amiedu aloitti kansainvälisesti sertifioidut tietotekniikan ECDL-koulutukset. ECDL-tutkinnon avulla Amiedun opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa tietotekniikan osaamisensa Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa (ICDL). Amiedusta valmistuivat myös ensimmäiset uuden tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinnon suorittaneet ICT-asiantuntijat.

Syyskuu

Ollakseen johtava työelämän kehittämiskumppani, Amiedulta odotetaan entistä liiketoimintalähtöisempää ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistä yritysten muutoksen tukemiseksi. Tämä edellyttää palvelutarjontaa, jossa ammatillisen osaamisen kehittäminen, muutosviestintä ja varsinaisen muutosprosessin toteutus on tiiviisti nivottu yhdeksi kokonaisuudeksi. Kyetäkseen tuottamaan uusia palveluita muuttuviin asiakastarpeisiin Amiedu vahvisti osaavaa henkilöstöä niin muutoksen johtamisen kuin digitaalisen viestinnän asiantuntijoilla.

Lokakuu

Amiedu toteutti useita erilaisia projekteja, joiden kautta se vahvisti sekä omaa että asiakkaidensa kansainvälisyysosaamistaan. Yksi niistä oli vuoteen 2016 jatkuva Erasmus+ Effective Mobility -projekti. Tätä kautta järjestettiin kouluttajien ja työelämäedustajien yhteinen opintomatka Saksaan, mukana oli edustajia Amiedun Rakentamispalveluista ja Fira Palvelut Oy:stä. Myös Clas Ohlsonin työntekijöille tarjottiin mahdollisuus hankkia oppia Lontoosta yhdessä Amiedun kouluttajien kanssa. Lisäksi Amiedu oli mukana puhdistuspalvelualan kumppanuushankkeessa The best cleaning practice in Europe. Projektin yhtenä tärkeänä tavoitteena on tunnistaa yhtäläisyydet ja eroavaisuudet eri maiden koulutuksissa ja pätevyysvaatimuksissa.

Marraskuu

Amiedu on menestynyt useilla kapeilla ja syvää osaamista vaativilla aloilla kuten välinehuolto ja eläintenhoito. Välinehuollon Veda -projekti palkittiin EU:n parhaana projektina laadun, sisällön ja tulosten perusteella. Amiedu kehitti ja pilotoi vuoden 2015 aikana myös Välinehuollon perustutkintoa.

Joulukuu

Amiedu kehitti edelläkävijänä maahanmuuttajien nopeutetun työllistämisen ja ammatillisen kotoutumisen palveluja. Nopsa II –raportti esiteltiin 14.12. ja 15.12. Nopsa I-pilotin ensimmäiset SOTE-alan koulutuksen osallistuneet valmistuivat. Nopsa -hankkeen tavoitteena on lisätä ja lujittaa yritysten, julkisyhteisöjen ja koulutuksen järjestäjän yhteistyötä tuotteistamalla työelämälähtöisiä kehittämispalveluja pääasiassa maahanmuuttajille. Ammattitaidon ja suomen kielen rinnakkaisen opiskelun avulla nopeutetaan maahanmuuttajien työmarkkinoille siirtymistä.

NOPSA – Nopeutetun työllistymisen malli, kohderyhmänä maahanmuuttajat

NOPSA2 - Nopeutetun työllistymisen ja ammatillisen kotoutumisen malli

OsaamisLuotsilla Coorille liiketoimintalähtöinen osaamisen johtamismalli

Coor Service Management uusi konsernitasoisen strategiansa. Samaan aikaan Coor lähti Suomessa Amiedun kanssa miettimään, mitä kilpailuetuun vaikuttavia osaamistarpeita uusi strategia tuo mukanaan.

Strategiansa mukaisesti Coor tarjoaa erityisesti kokonaispalveluratkaisuina kiinteistö- ja käyttäjäpalveluita, kuten siivousta kiinteistönhoitoa aulapalveluita.

– Strategiapäivitys synnytti uusia tarpeita. Huomasimme, että teknistä osaamista täytyy kehittää sekä henkilöstön tutkintoperusteista koulutusta viedä vahvasti eteenpäin. Lähdimme tämän perusteella miettimään Amiedun OsaamisLuotsia, ja sitä, minkälainen olisi liiketoimintastrategiaamme tukeva osaamisen johtaminen, kertoo Coorin toimitusjohtaja Johan Mild.

Amiedu on tuottanut Coorille aiemmin henkilöstökoulutusta, lyhytkoulutuksia ja pidempikestoista tutkintotavoitteista koulutusta. Nyt konsultatiivisen prosessin eli OsaamisLuotsin kautta lähdettiin avaamaan osaamisen kehittämisen tarpeita.

– OsaamisLuotsin avulla saimme pidemmän aikavälin, eli useamman vuoden tavoitteellisuutta osaamisen kehittämiseen. Kaikki valmennukset tukevat liiketoimintamme strategiaa.

Strategian tavoitteet kirkkaina

Konkreettisena tavoitteena Coorin OsaamisLuotsi-prosessissa oli perustan luominen liiketoimintalähtöiselle osaamisen johtamisille.

– Tarvitsimme systemaattisemman tavan johtaa ja kehittää osaamistamme. Tietenkin tavoitteemme oli vahvistaa meidän kilpailukykyämme. Prosessin seurauksena olemme esimerkiksi todenneet, että haluamme kehittää osaamista systemaattisesti ja tutkintoja lisäämällä saamme lisättyä kilpailukykyämme. Koko johtoryhmä allekirjoittaa yhteisen näkemyksen, että kaiken osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen pitää tukea yhtiötämme ja strategiaamme, painottaa Johan Mild.

OsaamisLuotsi toteutettiin käytännössä työpajojen avulla. Niihin Coorilta osallistui koko johtoryhmä. Toimitusjohtajan rooli suunnannäyttäjä oli merkittävä.

– Työpajoja oli neljä ja niiden välissä tehtiin kotitehtäviä, jotka olivat erittäin hyödyllisiä. Työpajoissa mentiin nopeasti konkretian tasolle. Työpajojen punainen lanka oli mielestäni siinä, että haimme koko johtoryhmän yhteistä näkemystä osaamisen kehittämiseen ja fokusalueihin. Työpajoissa aloimme nähdä hyvin nopeasti prosessin hyötyjä. Johan Mild sai omalla aktiivisuudellaan, haastamisellaan ja paneutumisellaan johtoryhmän nopeasti näkemään osaamisen kehittämisen kokonaisuuden merkityksen kilpailukyvyn saavuttamiseksi nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Coorin HR- ja viestintäjohtaja Anne-May Asplund.

Coorille OsaamisLuotsi oli onnistunut prosessi. Nyt on käynnissä toimintatapojen muuttaminen uuteen suuntaan.

– Johtoryhmä löysi yhteisen näkemyksen liiketoimintalähtöiseen osaamisen kehittämiseen. Alamme nyt sen seurauksena kehittää omia prosessejamme ja sitouttaa lisää henkilöitä tähän prosessiin. Pystyimme myös tunnistamaan ja vahvistamaan omia hyviä toimintatapojamme. Lisäksi prosessi oli todella tehokas ja käytännönläheinen, kuten odotimme. Olemme nyt määritelleet osaamistasoja eri profiileille, kuten esimerkiksi esimiehille ja asiantuntijoille. Tulemme uudistamaan kehityskeskusteluprosessia ja asetamme vaatimuksia eri profiileihin. Avaamme urapolkuja avoimemmin.

Coorilla on aiemmin seurattu suoritettujen tutkintojen ja lyhytkoulutusten määriä, laatua ja suoritusaikaa. Nyt Coorille tullaan suunnittelemaan yhdessä Amiedun kanssa tarkemmat liiketoimintaan sidotut laadulliset mittarit.

Avoimin mielin muutokseen

Johan Mild toteaa, että OsaamisLuotsi-prosessiin pitää lähteä täysin avoimin mielin ja olla rehellisiä itselleen.

– Se on mielestäni prosessin lähtökohta. Vasta prosessin jälkeen aletaan miettiä, että mitä muutetaan. Prosessin aikana löytyvät kyllä vahvuudet ja heikkoudet. OsaamisLuotsin aikana kirkastuvat ne asiat, joihin tarvitaan muutoksia. Jos haluaa olla kilpailukykyinen organisaatio ja kehittää ihmisiä, on aivan välttämätöntä johtaa osaamista. Palvelualalla ihmisten osaamisen kehittäminen on menestyksemme kannalta aivan ehdotonta.

Johan Mild kiittää Amiedua hyvästä ja joustavasta yhteistyöstä.

– Tekninen toteutus ja työskentelytavat tukivat erittäin hyvin prosessia. Amiedu johti prosessia tough but fair -tyyliin. He osasivat vaatia asioita, jotta tavoitteisiin päästäisiin.

Mitkä ovat Coorin tulevat tavoitteet?

– Edelleen kova kasvu, koska se on ainoa tapa, jolla yritys kehittyy. Jokainen haluaa onnistumisia, ja niitä ei voi saada kutistuvassa liiketoiminnassa. Me haluamme kasvaa liiketoiminnassa, jossa johdetaan koko asiakkuutta. Se vaatii esimiehiltämme suurta osaamispääomaa.

OsaamisLuotsi on käytännönläheinen prosessi, mikä miellytti Coorin johtoryhmää ja oli painava syy, miksi OsaamisLuotsi valittiin kehittämistyökaluksi.

– Haimme valmentajaa, joka tuntee alamme ja on käytännönläheinen. OsaamisLuotsi osoittautui todella hyödylliseksi prosessiksi, toteaa Johan Mild.

Coor Service Management

  • Coor Service Managementin henkilöstömäärä Suomessa on 1100
  • Toimii valtakunnallisesti suurimmissa kaupungeissa
  • Kasvanut alan keskiarvoa kovemmin viimeiset vuodet
  • Koko konsernin henkilöstömäärä on noin 7 500 ja liikevaihto noin 880 miljoonaa euroa.

Teksti: Sakari Tuomala
Kuva: Juri Puhakka

▲ Ylös artikkeleihin

Lidl panostaa asiakastyytyväisyyteen

Amiedun kehitysjohtaja Jussi Jarrett tapasi Lidl Suomi Ky:n operatiivisen johtajan Mark Henryn. Keskustelussa kuullaan muun muassa, miten Lidl kehittää Suomessa henkilökuntansa osaamista ja asiakaspalvelutaitoja.

ISS Palveluiden esimiehille räätälöity valmennusohjelma lisäsi ymmärrystä strategisista tavoitteista

ISS Palveluiden tuottamassa kokonaispalvelussa tiimien toimivuus ja yhteistyö ovat avainasemassa, kun tuotetaan laadukasta asiakaskokemusta. Amiedun toteuttama ja ISS:n tarpeisiin vastaava kokonaispalvelun johtamisen valmennusohjelma keräsi yhteen ISS:n esimiehiä eri toiminnoista ja eri puolelta Suomea. Valmennusohjelman osallistujat suorittivat johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET).

ISS:n kokonaispalveluratkaisujohtaja Markku Raatikainen oli mukana suunnittelemassa toteutuksen sisältöä ja seurasi itse tiivisti tutkinnon toteutusta.

– Tehty tutkinto ja sen suunnittelu meitä varten pohjautui vahvasti liiketoimintalähtöisiin osaamistarpeisiimme. Amiedun toteuttaman JET-koulutuksen tavoite oli syventää ammatillista pätevyyttä. Kyseinen toteutus oli toinen JET-koulutus kokonaispalvelupainotuksella. Siihen osallistui noin kaksikymmentä esimiestehtävissä toimivaa, eri taustoista ja eri asiakassegmenteistä olevaa henkilöä. Osallistujien peitto oli valtakunnallinen, millä pyrimme varmistamaan valtakunnallisen osaamisen kehittämisen.

Raatikainen kuvailee kokonaispalveluratkaisuja kiinteistön ylläpidon ja käyttäjäpalveluiden johtamisen sekä tuottamisen moderneimmaksi tavaksi. Alalla puhuttaakin tällä hetkellä keskittäminen ja laajempien kumppanuuksien hakeminen.

– Kokonaispalveluratkaisussamme muodostamme palvelutiimejä, jotka hoitavat esimerkiksi siivouksen, ruokapalvelut, kiinteistön ylläpidon ja vartioinnin. Haemme aktiivisesti asiakastarpeen kautta tiimien välisiä synergioita ja yhteistyötä. Tärkeintä meille on lopputuloskeskeinen asiakaskokemus ja se, kuinka palvelua johdetaan sekä tuotetaan kokonaisvaltaisesti yhdessä. Asiakkaan tarpeet ohjaavat ja määrittävät, kuinka palvelut järjestetään.

ISS haluaa tukea henkilöstönsä valmiuksia kokonaispalveluratkaisuiden tuottamiseen. Se tarkoittaa tietynlaisia johtamiskäytäntöjä, asioiden jakamista, yhteisiä tiimipalavereja ja sitä, että omaan tehtävään voi vaikuttaa.

– Lähdemme alusta pitäen rekrytoinneissa ja tiimin johtamisessa siitä, että tiimin asiat ja tavoitteet ovat yhteisiä, ja että jokainen henkilö voi omalla panoksellaan vaikuttaa työnkuvaansa. Haluamme, että jokainen ymmärtää, mistä osista kokonaisuus muodostuu ja sitä kautta syntyvä palvelukokemus asiakkaalle ja loppukäyttäjälle. Tavoitteena on, että työntekijöillämme on yhteinen ymmärrys lopputuloskeskeisestä asiakaskokemuksesta. Palveluiden tuottamisen näkökulmasta yhteen hiileen puhaltava tiimi pystyy jakamaan runsaasti asioita, painottaa Raatikainen.

Reijo Lagerlund oli koulutuksessa mukana vahvistamassa esimiesosaamistaan.

– Työskentelen Satakunnan alueen kiinteistöhuollon palvelupäällikkönä. Oli erittäin hyvä, että koulutuksessa oli mukana esimiehiä ympäri Suomea ja eri tehtävistä. Näin kaikki toivat omia hyviä käytäntöjään yhteiseksi hyödyksi. Koulutus auttoi näkemään johtamisen uudella tavalla ja uskon, että se on kehittänyt omia johtamistapojanikin, koska olen saanut hyvää palautetta tiimiltä.

Tapio Moilanen työskentelee ISS:llä asiantuntijana tilanhallintatehtävissä ja sai koulutuksesta hyviä kokemuksia.

– JET-koulutus oli hyvin järjestetty. Tein sen yhteydessä tilapalvelut-yksiköllemme kehittämisprojektin, jossa pääsin monipuolisesti kehittämään osaamistani. Verkostoiduin hyvin kollegojen kanssa ja tutustuin ISS:n laajaan eri alojen osaamiseen.

Kehittämisprojektien esittelytilaisuudessa Markku Raatikaista innoitti nähdä opiskelijoiden positiivinen tekemisen meininki.

– Seurasin kiinnostuneena, kuinka erilaisista asiakkuuksista kerrottiin kokemuksia ja tuloksia. Onnistumisten jakamisessa piilee valtava potentiaali. Vuorovaikutuksen ja osaamisen jakamisella myös haasteisiin löytyy ratkaisuja.

ISS:n JET-ryhmässä esimiehet jakoivatkin kokemuksia, joten parhaita käytäntöjä pystyttiin tuomaan esiin. Hyvät käytännöt siirtyvät tiimiltä tiimille.

– Uskon, että jokaisella työntekijällä on jotakin ainutkertaista kokemusta, jota pitäisi pystyä suuressakin yrityksessä aktiivisemmin jakamaan. Tällainen toteutus tukee voimakkaasti verkottumista ja esimiehemme saavat kollegoja eri segmenteistä, joiden kanssa voi jatkaa vuoropuhelua yhteisistä päämääristä arjessa. Toteutuksesta jäi erittäin hyvät kokemukset.

Teksti: Sakari Tuomala

Kuva: Juri Puhakka

▲ Ylös artikkeleihin

Validian strategian läpivientiä vauhdittaa MuutosjohtamisLuotsi

Validia Asuminen (Invalidiliiton Asumispalvelut Oy) uudisti strategiansa vuoden 2014 syksyllä. Muutoksen läpiviennin tukena oli Amiedu ja MuutosjohtamisLuotsi-prosessi.

Validia Asumisessa tehtiin toimitusjohtaja Päivi Harmaakorven mukaan perusteellinen strategian uudistus.

– Ydintoimintaamme on vaikeavammaisten palveluasuminen. Alan toimintaympäristö on muutoksessa. Me uudistimme missiomme ja visiomme uudelleensanoitimme arvomme ja strategiset tavoitteemme, joita seuraamme lukuina ja mittareina. Mielestäni onnistuimme konkretisoimaan hyvin asiakaslähtöisiksi missiomme ja vision. Missiomme on Arvokas elämä, visiomme Aidosti paras kokemus.

Kun strategia oli suunniteltu, piti miettiä tehokas ja toimiva tapa, jolla se viedään kentälle. Päivi Harmaakorpi näkee, että strategian läpiviennin varmistaminen on pitkälti toimitusjohtajan vastuulla.

– Johto vastaa strategiasta, mutta olennaista on se, että asiakasrajapinnan kokemus paranee. Kun se paranee, tiedämme, että pääsemme lukuihin, joita tavoittelemme. Näkemykseni oli, että missiomme täytyy viedä vahvasti kentälle, jossa suurin osa työstä tehdään. Henkilöstöä meillä on noin 1500 ja asiakkaita 1300, ja toimintaa on ympäri Suomen.

Suuren henkilöstömäärän ja lukuisten eri puolilla Suomea sijaitsevien yksiköiden vuoksi oli mietittävä tarkasti, kuinka koko henkilöstö saadaan toimimaan uuden strategian mukaisesti.

– Lähihoitajat on suurin henkilöstöryhmämme. Yksiköissämme palveluesimies toimii yksikön henkilöstö-, asiakas-, ja tulosvastaavana. Heillä on itsenäinen ja merkittävä vastuu yksiköstä ja henkilöstön johtamisesta yksikössään.

Amiedun kanssa käytiin keskusteluja siitä, kuinka muutos voitaisiin viedä läpi.

– Kerroimme, mitkä mielestämme ovat haasteet tulevan strategian läpiviennin suhteen. Keskeisin haaste oli suuri henkilöstömäärä, jolle oli saatava kerrottua merkittävistä uudistuksista. Amiedu ehdotti keskustelujen jälkeen muutoksen läpiviennin tueksi MuutosjohtamisLuotsi-prosessia. Tunnistimme yhdessä Amiedun kanssa, että MuutosjohtamisLuotsi vastaisi tarpeeseemme.

Päivi Harmaakorpi kertoo, että MuutosjohtamisLuotsi eteni nopeasti ja vaiheittain.

– Amiedun rooli oli keskeisin prosessin alkuvaiheessa ja alkuvaiheen fasilitoinnissa. He järjestivät ja vetivät valmistelevat workshopit, koostivat alun koulutusmateriaalit ja toivat asiantuntijuuden ryhmätyömenetelmiin. Amiedu toimi meidän sparrauskumppaninamme, kun mietimme strategiamme jalkautustapaa.

Ensimmäisessä työpajassa Validia Asumisen johtoryhmä ja aluepäälliköt kokoontuivat päiväksi miettimään strategian läpivientiä organisaatioon. Toisessa työpajassa mietittiin asiakkuus- ja henkilöstöstrategian suunnittelua. Tavoitteena oli saada aluepäälliköille kirkas näkemys siitä, kuinka muutosta täytyy lähteä viemään heidän joukoilleen.

Ensimmäisen kerran uutta strategiaa ja tavoitteita avattiin laajemmin esimiesten Validia-päivillä joulukuussa 2014. Siellä kerrottiin, kuinka työ lähtee etenemään.

– Päädyimme siihen, että seuraava työpajakokonaisuus olisi esimiesjoukolle. Siellä valmennettiin esimiehet viemään strategiaa omille alaisilleen. Valmennettiin tapa viestiä, annettiin materiaalit ja opetettiin fasilitointimenetelmiä, joita he voivat käyttää. Esimiehille annettiin materiaalit, joilla he voivat tehdä omissa yksiköissään strategian jalkautuksen kick offin.

Käytännössä Validia Asumisen uusi strategia jalkautuu esimiesten avulla kuukausittaisilla teemakeskusteluilla. Niiden aiheita on Päivi Harmaakorven mukaan muun muassa strategian kiteytys ja tavoitteet, arvot henkilöstölle ja asiakkaille, palvelupolku ja työyhteisön vuorovaikutus. Esimiehille lähetetään ennen kunkin kuun vaihdetta materiaalipaketti ja toteutusohjeet. Tuloksia seurataan palautekyselyillä.

– Minulle strategian perille vieminen on hyvin läheistä työtä. Osallistun aktiivisesti kuukausimateriaalin työstöön ja viestit lähtevät nimissäni. Kuukausittaisessa viestissä kerron aina myös kentältä tulleet havainnot. Tästä muodostuu viestinnällinen kokonaisuus. Hallituksemme seuraa jalkautuksen etenemistä ja on ollut hyvin tyytyväinen konkretian tasoon. Henkilöstömme ja erityisesti tuoreimmat esimiehet ovat kokeneet asian todella hyväksi. Haasteitakin on, voihan tämä tuntua joskus arjen keskellä ylimääräiseltä. Joillekin fasilitointikin voi olla epäluontevampaa, mutta toisaalta uskon että tämä vahvistaa esimiehisyyttä.

Validia Asumisessa strategian eteenpäinviemistä seurataan Validian ja Amiedun yhteisissä ohjausryhmissä, mutta päävastuu siitä on nyt Validian omissa käsissä.

– Toivon, että tämä työ näkyy asiakas- ja henkilöstökokemuksessa siten, että ihmiset tuntevat, että he ovat saaneet osallistua kehitykseen. Kuukausittaisten teemakeskustelujen vastaukset ja lopputulemat ovat hyvin puhuttelevia. Niiden perusteella aiheisiin on paneuduttu ja käytetty aikaa. Jo niidenkin perusteella uskon, että asiat edistyvät hyvin ja vaikuttavat suunnitelulla tavalla.

Päivi Harmaakorpi kiittelee Amiedun hyvin aktiivista otetta ja asialle omistautumista.

– He heittäytyivät tekemään ja heillä oli halua ymmärtää toimintaamme ja toimintaympäristöämme sekä haasteitamme. Kumppanimme Amiedu ymmärsi tarkasti, mitä haluamme saada aikaan. MuutosjohtamisLuotsi oli mielestäni prosessi, joka muodostui meidän näköiseksemme. Se lähti liikkeelle siitä, että tarpeemme osattiin tunnistaa hyvin.

Teksti: Sakari Tuomala

Kuva: Juri Puhakka

Tutustu Amiedun MuutosjohtamisLuotsi®-kehittämispalveluun, joka tukee organisaation muutoksen johtamista.

▲ Ylös artikkeleihin

Tuottavuus kasvuun Malmi-Steelissä Lean 5S:n avulla

Malmi-Steel Oy on 20-vuotias perheyritys, joka valmistaa ruostumattomasta teräksestä mm. kalusteita ruokailu-, sairaala- ja laboratorioympäristöihin. Yritys aikoo tehostaa Amiedun vetämän Lean 5S -projektin avulla toimintaansa, parantaa kilpailukykyään ja kasvattaa liikevaihtoaan merkittävästi lähivuosien aikana.

Haemme lisää tehoa ja tuottavuutta Lean 5S:n avulla, Malmi-Steel Oy:n toimitusjohtaja Timo Halonen kertoo.

– Kilpailu on kovaa, ja vaikka pärjäämme hyvin, niin kotimaan heikkojen kasvunäkymien vuoksi volyymi on haettava muualta. Aloitamme ensi vuonna viennin Ruotsiin, josta tavoittelemme merkittävää liikevaihtoa parin vuoden sisällä. Tehostamme tuotantoprosessiamme Lean 5S:n avulla, ja tavoitteena on tuotannon tehokkuuden kasvu 15-20 prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana.

Malmi-Steelillä on tuotantolaitokset Helsingissä ja Lahdessa, ja palkkalistoilla parisenkymmentä henkeä. Keväällä käynnistettyyn Lean 5S -koulutukseen osallistuu koko henkilöstö niin tuotannosta kuin konttorista. Käytännönläheinen teoria on jäsennelty osioihin, jonka jälkeen sitä sovelletaan heti käytäntöön. Aikataulu on sovitettu tuotannon kiireisiin. Tavoitteena on juurruttaa Lean 5S:n mukainen toiminta osaksi Malmi-Steelin jokapäiväistä elämää.

– Meidän kilpailuetumme on tuotteiden räätälöitävyys. Isommat kilpailijat antavat asiakkaalle tuotekatalogin, mutta me keskustelemme asiakkaan kanssa hänen tarpeistaan ja teemme juuri sellaisen tuotteen, jonka hän tarvitsee, Timo Halonen kertoo. – Asiakkaat saavat tarjontaa kotimaisten toimijoiden lisäksi ulkomailta, ja etenkin Viron työvoimakustannukset ovat vain murto-osa suomalaisista. Jos joku tarjoaa halvalla, meidän on oltava parempia muissa asioissa: osaamisessa, asiakaspalvelussa ja tehokkuudessa. Lean 5S ei ole pelkkä koulutus, vaan elämäntavan muutos.

Lean 5S on viiden ässän tehopakka

Lean on käytännönläheinen toimintakulttuuri ja ajattelutapa. Se sopii toimialasta riippumatta kaikille organisaatioille, jotka haluavat tehdä enemmän tulosta, hukata vähemmän aikaa ja saada tyytyväisempiä asiakkaita. Leanin viisi ässää tulevat sanoista 1S Sort, 2S Straighten, 3S Sweep, 4S Standardize ja 5S Sustain. Ne kääntyvät suomeksi Sortteeraus, Systematisointi, Siivous, Standardisointi sekä Sitoutuminen, Seuranta ja jatkuva parantaminen.

Sortteerauksessa alueet käydään kriittisesti läpi. Romut ja kaikki epämääräinen raivataan pois työpisteistä, varastoista, hyllyiltä ja käytäviltä. Systematisoinnissa kaikki jäljelle jäänyt sijoitetaan mahdollisimman visuaalisesti, ergonomisesti ja käteväksi käyttää: usein tarvittavat lähelle, harvemmin tarvittavat kauemmas – kaikelle pitää olla merkityt paikat. Sen jälkeen tehdään Suursiivous, ja määritellään siivousrutiinit ja -tiheys jatkossa. Standardisoinnissa sovitaan ja vakiinnutetaan siisteyden ja järjestyksen säännöt. Sitoutuminen, Seuranta ja jatkuva parantaminen varmistaa aiemmissa vaiheissa saavutettujen tulosten pysyvyyden. Se ei perustu valvontaan, vaan kaikkien aktiivisuuteen. Ideoita kirjataan ja toteutetaan, ja tehdään jatkuvasti pieniä ja suuria parannuksia toimintaan.

Koulutus aloitettiin Malmi-Steelillä perehtymällä Lean 5S:n periaatteisiin. Nyt vaiheista on käyty läpi kolme ensimmäistä.

– Työntekijät rakensivat mallityöpisteen arvioimalla, miten päivittäisessä työssä tarvittavat työkalut kannattaa järjestää tehokkuuden kannalta parhaiten. Suursiivouspäivän tuloksena molemmista toimipaikoista vietiin monta lavallista jätettä pois, vaikka ajattelimme että Lahdessa nyt ei ainakaan ole mitään poisheitettävää. Nurkkiin kertyy pikku hiljaa kaikkea mitä luulee tuikitarpeelliseksi. Nyt meillä on meneillään koko tehtaan layoutin uudelleenarviointi, jonka jälkeen jatkamme työpisteiden optimointia monistamalla mallityöpisteen kaikkien käyttöön. Sitten seuraa tavaravirtojen virtauttaminen ja tilanteen vakiinnuttaminen siten, että tästä saadaan jatkuvan parantamisen systeemi.

Tehokkuus ja työturvallisuus kasvavat, motivaatio paranee

Vaikka koulutus on vielä kesken, tuloksia Lean 5S:stä on nähtävissä jo nyt.

– Ihmiset ovat selvästi innostuneita. Kaikki miettivät, miten asioita voisi tehdä erilailla, ja koko ajan tulee uusia pieniä ideoita. On myös mukavampaa, turvallisempaa ja tehokkaampaa tehdä töitä, kun työpisteitä saadaan selkiytettyä, paikkoja siivottua, ja kaikki löytyy helpommin. Meillä tulee ohjattuja prosessin mukaisia suuria muutoksia Lean 5S:n myötä, ja sen lisäksi aiomme tarttua hanakasti työntekijöiltä tuleviin ideoihin ja ottaa niitä käyttöön – niistä voi tulla iso virta.

Timo Halosella ei ole epäilystäkään Lean 5S:n hyödyllisyydestä tuotannon tehostamisessa.

– Tällaista tarvitsee jokainen yritys ja Oy Suomi Ab. Tämä sopii hyvin myös pienelle pk-yritykselle etenkin, kun löytää yrityksen kulttuuriin, toimintatapaan ja kokoon sopivan partnerin. Panostus Lean 5S -koulutukseen tuo itsensä moninkertaisesti takaisin sitten, kun tästä on tullut meille elämäntapa. Suosittelen ilman muuta muillekin. Seuraavan viiden vuoden aikana tuplaamme liikevaihdon!

Yhteistyö Amiedun kanssa on ollut sujuvaa.

– Tykkään Amiedun lähestymistavasta, sillä se on hyvin konkreettinen ja opit viedään heti käytäntöön, Timo Halonen kiittelee. – Koko porukka konttorista jokaiseen tuotannon henkilöön huomaa heti, että tässähän on järkeä. Ihmiset motivoituvat, kun ei ole pelkkää teoriaa ja käppyröitä, vaan puhutaan käytännönläheisesti, päästään heti tekemään ja huomataan miten nopeasti saadaan aikaan näkyviä tuloksia ja hyötyä jokaiselle. Olemme saaneet Amiedusta nopeasti apua ja vastinetta – tuntuu, että heillä on aito halu auttaa. Meillä on ollut muutakin yhteistyötä; saimme Amiedusta tukea myös CE-merkintään ja sähkösuunnitteluun. Kyllä, olen ollut tyytyväinen.

Lue lisää Lean-valmennuksista

Teksti: Raija Törnvall

Kuvat: Juri Puhakka

▲ Ylös artikkeleihin

Nuorella maalariyrittäjällä asenne ja työn laatu kohdallaan

26-vuotias Tea Heino suoritti Amiedussa pintakäsittelyalan perustutkinnon ja perusti maalausalan yrityksen jo opiskeluaikanaan. Tyytyväisten asiakkaiden suosituksista on poikinut uusia töitä niin, että tekemistä on riittänyt toistaiseksi niin paljon kuin ehtii vain tehdä.

Tea Heino oli työskennellyt lukion jälkeen logistiikka-alalla. Päätettyään lähteä opiskelemaan hän valitsi alan, jossa pääsee tekemään käsillään. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaminen kesti puolisentoista vuotta.

- En ole mikään toimistossa istuja, Tea hymyilee. – Halusin työn, jossa paikka vaihtuu eikä tarvitse istua neljän seinän sisällä, ja näkee oman työnsä jäljen heti. Harkitsin talonrakennusalaakin, mutta pintakäsittely tuntui parhaimmalta ja on myös sopivan fyysistä.

Amiedu oli luonteva valinta opiskelupaikaksi, ja aikuiskoulutus saa Tealta pelkkää kiitosta.

- Oli tosi mukavaa! Kouluttajat ovat päteviä, ja pääsi tekemään käytännössä ja monipuolisesti. Kaksi kuukautta kestänyt työharjoittelu oli ihan parasta, vaikka teoriatiedot ja kouluttajilta saadut neuvot antavat nopeammin valmiuden tehdä asioita, Tea hehkuttaa. – Aikuiskoulutus on siitä hyvä juttu, että opiskelijat ovat enemmän oman ikäisiä ja motivoituneempia - useimmat tietävät jo mitä haluavat.

Yrittäjäksi jo opiskeluaikana

Tea perusti pääkaupunkiseudulla toimivan Maalaus Tupasaari -yrityksensä opiskeltuaan vuoden verran. Hän tekee sisä- ja ulkomaalauksia, maalausurakointeja, ja myös tapetointi ja lattioiden asennus onnistuvat.

- Päätös yrittäjyydestä vahvistui opiskelun aikana. Eräs opiskelukaverini perusti yrityksen jo ennen minua, ja sekin rohkaisi uskaltautumaan yrittäjäksi, Tea perustelee. – Lisäksi sain kahdelta aiemmin yrittäjinä toimineelta kouluttajalta arvokkaita vinkkejä paitsi työhön, myös yrittäjyyteen.

Yrittäjän työnkuva ja vastuu ovat laajat. Tea tekee paitsi maalaustyöt, myös vastaanottaa ja suunnittelee työkohteet, hankkii materiaalit, hoitaa asiakasyhteydet ja kirjanpidolliset tehtävät.

- Parasta yrittäjyydessä on se, että näkee kättensä jäljen ja voi hoitaa kokonaisuuden alusta loppuun. Tyytyväinen asiakas on aikamoinen palkinto työn valmistuttua. Ja erityisen hienoa ovat heidän suositustensa kautta tulleet uudet työt ja asiakkuudet, Tea hymyilee.

Yrittäjältä vaaditaan monenlaisia ominaisuuksia, eikä se edes sovi kaikille.

- Pitää olla suunnitelmallinen, jämpti, osata aikatauluttaa, hinnoitella ja ennakoida asioita, Tea tietää. - Yrittäjyys vaatii tarkkuutta – pitää olla periaatteita, joiden mukaan toimii ja tekee työnsä, jotta voi ylläpitää hyvää laatua. Välillä täytyy osata sanoa myös ei, mutta niin, että muistaa aina asiakkaan näkökulman. Asiakas sen laskun kuitenkin maksaa.

Hyvää työtä ja suunnitelmia tulevalle

Tea aikoo laajentaa yritystään tulevaisuudessa. Myös lisäopinnot kiinnostavat.

- Toivon, että voin palkata jo vuoden sisällä yhden työntekijän, ja lisää myöhemmin. Olisi hienoa voida työllistää ihmisiä. Maalarin ammattitutkinto ja maalarimestarin erikoisammattitutkinto kiinnostavat myös, ja niitä voisin harkita jossain vaiheessa.

Tea sai tehtäväkseen Amiedun Valimotien sisämaalausurakoinnin. Ami-säätiön hallintojohtaja Seppo Tammisto on urakoitsijavalintaansa erittäin tyytyväinen.

- Tea teki suuren vaikutuksen suhtautumisellaan työhön ja siihen liittyviin tarjous- ja muihin velvoitteisiin, Seppo Tammisto kiittelee. - Tutustuimme Tean ammattitaitoon hänen työharjoittelunsa aikana, ja lisäksi saimme kouluttajilta hyvää palautetta. Halusimme antaa Tealle mahdollisuuden päästä yrittäjyyden alkuun kohtuullisen kokoisen urakan muodossa. Tean ammattitaito ja asenne ovat erinomaisen hyviä ja uskomme, että nuori yrittäjä saa tulevaisuudessa paljon mielenkiintoisia töitä. Olemme olleet tyytyväisiä Teaan niin persoonana kuin ammattilaisenakin. Hän on täyttänyt tiukat laatu- ja aikataulukriteerimme erittäin hyvin.

Tutustu rakennus- ja LVI-alan koulutuksiin »

 

 

Lisätietoja:
Amiedu, Rakentamispalvelut
Matti Vesalainen, koulutuspäällikkö
p. 020 7461 276
matti.vesalainen(at)amiedu.fi

▲ Ylös artikkeleihin

LVI-alan yrittäjiksi suoraan putkiasennuksen koulutusohjelmasta

Tauno Tõntsel ja Aydin Yagmur tutustuivat toisiinsa suorittaessaan Amiedussa talotekniikan perustutkintoon kuuluvaa putkiasennuksen koulutusohjelmaa. Putkiasennus kiinnosti molempia, juttu luisti ja miehet ystävystyivät nopeasti. Ajatukset kävivät niin hyvin yksiin, että jo alle vuoden kuluttua ensitapaamisesta he perustivat yhteisen LVI-alan yrityksen, Finplats Oy:n.

Tauno on kotoisin Eestistä ja Aydin on Turkin kurdi. Molemmat ovat asuneet Suomessa jo pitkään, Tauno lähes yhdeksän vuotta ja Aydin vuodesta 1999. Tauno oli valmistunut 2002 Tartosta talonrakennusalan ammattilaiseksi ja hänellä on viitisentoista vuotta rakennusalan kokemusta. Eestissä oli huono työtilanne, joten hän muutti työn perässä ensin Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Aydin muutti Suomeen teini-ikäisenä perheensä kanssa Saksasta, ja työskenteli pitkään ravintola-alalla ennen kuin lähti opiskelemaan.

Miesten tiet kohtasivat Amiedussa. Kumpikin oli päässyt opiskelemaan talotekniikan perustutkintoon kuuluvaa putkiasennuksen koulutusohjelmaa. Puhuttavaa ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita löytyi heti. Jo kolmen kuukauden kuluttua ensitapaamisesta Tauno ja Aydin saivat ajatuksen, että voisivat perustaa joskus lähitulevaisuudessa yhteisen yrityksen. Lopulta asiat etenivät kuitenkin niin nopeasti, että yritys oli pystyssä jo opiskeluaikana.

Yrittäjyys vaatii rohkeutta, sinnikkyyttä ja halua tehdä asiat hyvin

Taunon ja Aydinin yhteinen yritys, Finplats Oy, toimii pääkaupunkiseudulla ja tarjoaa mm. LVI-töiden, putkiasennusten ja -remonttien sekä kylpyhuone- ja keittiöremonttien suunnittelua, toteutusta ja valvontaa sekä KVR-urakointia eli kokonaisvastuurakentamista. Tauno toimii yrityksessä LVI-työnjohtajana ja Aydin toimitusjohtajana. Käytännössä he päättävät ja hoitavat asioita yhdessä.

- Meidän kauttamme saa koko paketin, sillä meillä on hyvät verkostot muun muassa suunnittelijoihin, sähköurakoitsijoihin ja rakentajiin, Aydin kertoo. – Palvelemme niin kotitalouksia, yrityksiä kuin taloyhtiöitäkin.

Miehillä on tavoitteena kasvattaa yritystä voimakkaasti edelleen ja kansainvälistyä muutaman vuoden päästä. Ensi askel ulkomaille tehtäisiin luontevasti Viroon, Taunon entiseen kotimaahan.

- Perustimme yrityksen, sillä luotamme toisiimme, haluamme vahvatahtoisina päättää itse asioista, eikä meillä ollut mitään hävittävää, Tauno hymyilee. – Yrittäjyys sopii meille hyvin. Teemme kovasti töitä ja laatu on meille kaikkein tärkeintä. Putkihommia ei voi tehdä kahteen kertaan, vaan pitää onnistua kerralla, sillä muutoin koko talo voi vaurioitua.

- Aloitimme lähes tyhjästä - meillä oli yksi akkuporakone ja minimiluotot, Aydin lisää. – Nyt on kaikki työkalut, verkostot ja luototus kunnossa, ja toiminta pyörii täysillä. Yrittäjyys kannattaa, jos on tarpeeksi kova tahto ja osaa elää pienillä summilla.

- Esteitä on tullut matkalla vastaan ja olemme kohdanneet ennakkoluulojakin, koska emme ole syntyperäisiä suomalaisia, Tauno täydentää. – Tämä on vaatinut rohkeutta ja sinnikkyyttä. Mottomme on, että jos tulee ovi vastaan, niin mennään ikkunasta.

Putkiasennusalalla on hyvät tulevaisuudennäkymät

Miten eri taustoista tulleet miehet sitten päätyivät alalle? Tauno valitsi putkiasennuksen ja talotekniikan perustutkinnon, koska hän rakennusalan ammattilaisena halusi kehittyä ja päästä eteenpäin. Hän oli myös tullut allergiseksi rakennuspölylle, jota ei putkipuolella ole niin paljon. Aydin vaihtoi ravintola-alalta putkiasennukseen juteltuaan kaveriensa kanssa, etsittyään tietoa googlaamalla ja surffailtuaan YouTubessa. Putkiasennuksen koulutusohjelma kiinnosti ja vaikutti alalta, joka tarjoaisi töitä tulevaisuudessakin.

- Koulutus Amiedussa oli erittäin laadukasta, Tauno kiittelee. Aydin nyökyttelee ja lisää: - Lyhyessä ajassa piti oppia paljon, ja opettajat olivat hyvin kannustavia. Amiedu on tunnettu aikuiskouluttaja, jolla on monipuolinen koulutusvalikoima, joten opiskelupaikan valinta oli helppoa. Tämä on erittäin hyvä koulutus, jolla menestyy muuallakin kuin Suomessa. Koulutus antaa myös turvaa.

- Ilman papereita ei pärjää, Tauno summaa. – Todistuksen myötä muut näkevät, että me osaamme. Suosittelen.

- Niin minäkin, Aydin sanoo.  – Tällä alalla on hyvät näkymät, mutta omaa osaamista pitää kehittää jatkuvasti, jotta hallitsee muuttuvat säännöt.

Molemmat jatkavat opintojaan Amiedussa töiden ja yrityksen pyörittämisen ohella. Tauno aloittaa syksyllä KVV- ja IV-työnjohtajakoulutuksen ja Aydin putkiasentajan ammattitutkinnon.

- On ilo päästä opiskelemaan Amiedun uusiin tiloihin Strömberginkujalle, jossa on entistäkin modernimmat opetustilat, Aydin hymyilee.

Tutustu rakennus- ja LVI-alan koulutuksiin »


 

 

Lisätietoja:
Amiedu, Rakentamispalvelut
Matti Vesalainen, koulutuspäällikkö
p. 020 7461 276
matti.vesalainen(at)amiedu.fi

▲ Ylös artikkeleihin

Tom vaihtoi kalusteasentajan työt välinehuoltajan ammattiin

Vantaalainen Tom Salminen vaihtoi kalusteasentajan työt välinehuoltajan ammattitutkinnon opiskeluun – eikä ole katunut hetkeäkään. Ennen ammatinvaihtoa ehti kuitenkin tapahtua paljon. Tom valmistui parisenkymmentä vuotta sitten oppisopimuksella kokiksi. Alan töitä ei siihen aikaan löytynyt, joten nuorta miestä kutsuivat muunlaiset hommat.

- Olen työskennellyt varastomiehenä, muuttomiehenä, vartijana, kiinteistönhoitajana ja viimeiset kymmenen vuotta kalusteasentajana.

Fyysisesti raskas kalusteasentajan työ vaati veronsa, ja selän kanssa tuli ongelmia. Samoihin aikoihin yrityksessä saneerattiin muutenkin, joten Tom päätti tehdä irtioton ja lähteä opiskelemaan.

- Mietin aluksi, uskallanko vielä heittäytyä täyspäiväiseksi opiskelijaksi. Tuttavani oli suorittanut välinehuoltajan ammattitutkinnon ja kertoi, kuinka monipuolinen ja kiinnostava ammatti se on. Hän oli vielä työllistynytkin heti koulutuksen jälkeen. Siitä tarinasta innostuin itsekin, ja otin saman tien selvää, milloin alkaisi seuraava koulutus.

10 kuukaudessa uusi ammatti

Välinehuollon ammattitutkinnon suorittaminen kestää 10 kuukautta. Tahti on hyvin tiivis, ja se sisältää sekä teoriaopintoja että käytännön työharjoittelua. Aikuisopiskelu poikkeaa muutoinkin Tomin peruskouluajoista ja sen jälkeen suoritetuista kokkiopinnoista.

- Nyt voi itse rytmittää aikatauluja ja hoitaa osan opinnoista etänä, jos on vaikka perhettä tai muuten kiirettä. Toki se vaatii itsekuria, että kaikki tehtävät tulee tehtyä. Tässä on kuitenkin huomannut itsestään aivan uusia puolia: opiskelu voi olla myös hauskaa!

- Hienoa on se, että käytännön harjoittelua on niin paljon. On mukavaa, kun pääsee toteuttamaan teoriassa opittuja asioita käytännössä. Itse työskentelin ensimmäisen neljän viikon jakson Kallion hammashoitolassa. Toisen jakson olin Jorvin välinehuoltokeskuksessa ja kolmannen Jorvin leikkaussalissa.

Viimeinen viiden viikon jakso Tomilla on vielä edessä Peijaksen välinehuoltokeskuksessa, jossa hän myös suorittaa näyttötutkinnon aidoilla välineillä aidossa tilanteessa.

Joustavaa opiskelua

Välinehuollon pääkouluttaja Eija Ursin saa Tomilta vuolaat kehut.

- Paras mahdollinen opettaja! Ursinilla on paljon kenttäkokemusta, hän pureutuu asioihin ja selittää niin laajasti, että menee varmasti perille. Myös jo valmistuneet välinehuoltajat, joita olen tavannut työharjoittelussa, kehuvat Ursinin opetusta.

Kun yli puolet opinnoista on takana, Tom on edelleen innostunut.

- Kun vertaan aikaisempiin ammatteihini, niin en ole katunut hetkeäkään, että valitsin tämän alan. Saan tästä mielenkiintoisen ja monipuolisen ammatin itselleni. Olen ollut ennenkin kiinnostunut terveydenhuoltoalasta, harkitsin aiemmin jopa lähihoitajakoulutusta. Välinehuoltajan koulutus on vähän vieraampi eikä työnkuva ole ihan kaikkien huulilla. Se on joskus mystistä jopa lääkäreillekin. He saattavat ihmetellä, että hups! sieltä tulee instrumentteja pusseissa, mutta eivät tiedä, mistä ne ovat lähtöisin.

Välinehuoltajille on tarjolla monipuolista täydennyskoulutusta, ja kun on ollut työelämässä jonkin aikaa, voi halutessaan suorittaa erikoisammattitutkinnon. Tomin mukaan myös työllisyysnäkymät ovat vähintäänkin kohtuulliset.

- Olen ymmärtänyt, että työpaikka löytyy aika usein työharjoittelun kautta. Itselläni on viimeinen viiden viikon jakso Peijaksen välinehuoltokeskuksessa, jossa näyttötutkintokin suoritetaan. Toiveissa siintää itselläkin vakituinen työpaikka – mielellään juuri Peijaksessa.

▲ Ylös artikkeleihin

Suomen kielen avulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa

Jovin Hurry saapui Suomeen puolitoista vuotta sitten. Hän on kotoisin Mauritiukselta, mutta on viettänyt viimeiset viisitoista vuotta Aasiassa ja Euroopassa opiskelijana, analyytikkona ja fasilitaattorina. Hänen erikoisalaansa ovat kestävä kehitys, liiketoiminta ja niihin liittyvä oppiminen ja kehittäminen. Tällä hetkellä Jovin asuu Vantaalla. Hän sai juuri päätökseen suomen kokopäiväopiskelut Amiedussa.

- Minulla oli useita syitä muuttaa Suomeen, Jovin valottaa. – Haluan rakentaa itselleni vakaan eurooppalaisen pohjan, ja Helsinki on Euroopan tukikohtani.  Pidän Pohjoismaista. Muut tukikohtani ovat Mauritius ja Singapore, jossa asuin aiemmin useita vuosia. Haluan tulevaisuudessa toimia strategistina, ja yhdistää saman sateenvarjon alle nämä kolme maantieteellistä aluetta, kestävän kehityksen ja eri alueilla toimivien samantyyppisten pk-yritysten strategiakartat.

Jovin on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon Singaporen kansallisessa yliopistossa, ja maisteritason tutkinnot Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa ja Blekingen teknillisessä korkeakoulussa Karlskronassa. Hän opiskeli yrittäjyyttä ja innovaatiojohtamista, strategiaa, kestävää kehitystä ja ympäristötekniikkaa. Amiedussa Jovin opiskeli hieman yli vuoden verran suomea, jonka hän aloitti kotoutumiskoulutuksessa nopeasti edistyvien ryhmässä. Sen jälkeen hän jatkoi YKI-kurssilla, joka päättyi suomen kielen keskitason kielitutkinnon suorittamiseen. Tutkinnossa mitattiin kielen hallintaa tilanteissa, joissa joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan suomea.

- Kieli on avain kulttuuriin, Jovin perustelee. – Ymmärtämällä suomen kieltä pystyn ymmärtämään myös kulttuuria. 

Monipuolista ja korkeatasoista kotoutumis- ja suomen kielen koulutusta

- Amiedun opettajat ovat omistautuneita asialleen, he ovat päteviä aikuiskoulutuksen ammattilaisia ja tietävät mitä tekevät, Jovin kehuu. - Opetusmateriaalit ovat korkeatasoisia, ja ilmapiiri ja oppimisympäristöt erittäin miellyttävät. Kotoutumiskoulutuksessa pääsimme vierailemaan eri paikoissa, ja laitoimme jopa ruokaa, kun opiskelimme ruokasanastoa. Opettajat kertoivat meille urasuunnittelusta, Suomen työkulttuurista, yhteiskunnasta, poliittisesta järjestelmästä, työntekijöiden oikeuksista, ja muista tärkeistä asioista, sekä suosittelivat, mitä kannattaa tehdä. Opimme sanastoa meille relevanteista aiheista. 

Jovinilla on monta syytä suositella Amiedua.

- Parasta oli opettajien ystävällisyys. Kun pyysin lisää kotitehtäviä, he antoivat, ja kun minulla oli kysymyksiä, he olivat käytettävissä. He pystyivät myös suhteuttamaan opetusta saamansa palautteen ja opiskelijoiden osaamisen mukaan. Taso oli muutenkin korkea. Opettajat antoivat hyvän pohjan, mutta myös opiskelijoille asetettiin odotuksia: heiltä tarvittiin sisäistä motivaatiota kielen oppimiseen.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluu myös työharjoittelu yhdessä työpaikassa, yleensä kuuden viikon ajan. Jovin hankki itselleen peräti neljä harjoittelupaikkaa pk-yrityksissä.

- Pääsin käyttämään niissä ammattitaitoani ja kokemustani, Jovin kertoo. - Jokaisessa paikassa oltiin avoimia ja jopa yllättyneitä panoksesta, jonka ulkopuolisena annoin heidän yritykseensä. Pidin presentaatioita, osallistuin hallituksen kokouksiin, tapasin asiakkaita, tein ehdotuksia ja liiketoimintaluonnoksia, keskustelin heidän strategiastaan ja annoin neuvoja. Kaksi yrityksistä kutsui minut neuvonantajaryhmäänsä. Pidän edelleen kaikkiin yhteyttä, ja jos saan ideoita, lähetän ne heille. Luon samalla erilaista maahanmuuttajakuvaa. Suomi tarvitsee runsaasti maahanmuuttaja-ammattilaisia pitääkseen pyörät pyörimässä. Olen yksi heistä, kun tuotan tuloksia ja yritykset saavat konkreettista hyötyä. 

Suomen kielen osaaminen auttaa integroitumaan yhteiskuntaan

Kielen oppiminen ei tapahdu hetkessä.

- Suomen kieli on erilaista kuin muut osaamani kielet, Jovin toteaa. - On paljon sijamuotoja ja verbejä, on yksikkö ja monikko, ja puhe- ja kirjakieli ovat hyvin erilaisia. Puhekieltä puhutaan nopeasti, sanojen loppuja niellään, ja samaa tarkoittavalle asialle on erilaisia ilmauksia. Kielen oppiminen vie aikaa, mutta olen valmis siihen. Osatessani suomea tunnen itseni integroituneemmaksi yhteiskuntaan. Ihmiset lämpenevät, kun kieltä osaa edes vähän. Myös maan kulttuurin oppii kielen kautta.

Suomi ja suomen kieli ovat osa Jovinin tulevaisuudensuunnitelmia.

- Haluan osallistua ja kantaa korteni kekoon tämän talouden ja maan puolesta. Haluan luoda arvoa ja auttaa pk-yrityksiä niiden kestävän kehityksen strategioissa ja laajentumaan uusille markkinoille, sekä yrityksiä tulemaan tänne ja investoimaan. Kyse ei ole vain kielen, vaan myös tiedon käyttämisestä. Haluan omaksua suomalaisia arvoja esimerkiksi kierrätyksestä ja ympäristönsuojelusta. Jatkan Amiedussa opiskelun jälkeen verkostoitumista ja suomen opiskelua ominpäin. Osallistun myöhemmin ehkä jollekin työelämän kielikurssille, koska kieli tarvitsee harjoitusta. Pidän Suomesta, täällä olevasta tilasta, kielestä ja luonnosta. Myös talvesta. Aion asua täällä vielä useita vuosia. On ilo olla täällä.

▲ Ylös artikkeleihin

Henrin mielestä koulutus avainasemassa

Henri Hietala toimii tällä hetkellä kärkimiehenä eli vastaavana sähkömiehenä Aro Systemsillä, joka parhaillaan tekee sähkötöitä espoolaisissa uudisrakennuskohteissa. Kärkimiehenä hänen tehtävänsä on ymmärtää projektin vaatimat resurssit, tilata tavaraa tavarantoimittajilta, ohjeistaa asentajia sekä vastata kaikin puolin siitä, että homma toimii työmaalla.

Kärkimiehenä toimiminen ei olisi mahdollista ilman kouluttautumista, 31-vuotias Hietala sanoo.
Hänellä on pohjalla sähköalan perustutkinto. Viimeiset puolitoista vuotta hän on opiskellut tekniikan erikoisammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena Amiedussa.

- Koulutuksen kautta on saanut arvokasta tietotaitoa siihen, että miten hommat on hoidettava työmaalla. Oppisopimus on ainakin itselleni ollut sopiva koulutusmuoto.

Hietalan ajoi takaisin koulun penkille halu kehittää itseään. Hänen mukaansa kouluttautuminen on välttämätöntä työelämän vaatimusten kiristyessä entisestään.

- Yritys hyötyy siitä, että sillä on koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa palkkalistoillaan. Ja kyllähän ammattitaidon kehittyminen näyttää hyvältä myös työntekijän ansioluettelossa.

Koulutuksen avulla johtotehtäviin

Hietalan mukaan työntekijän on päivitettävä osaamistaan ihan eri tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä. Hän on seuraavaksi kiinnostunut suorittamaan sähkötekniikan erikoisammattitutkinnon.

- Se mahdollistaisi sähköyliasentajana toimimisen. Asialla ei kuitenkaan ole mikään hoppu. Tämä on ensimmäinen työmaani kärkimiehenä Aro Systemsillä, viime keväästä saakka Espoon Kauklahdessa töitä tehnyt Hietala toppuuttelee.

Sähkötekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisen houkuttelevuutta lisää kuitenkin se, että myös se olisi mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena. Se kestäisi suunnilleen yhtä kauan kuin tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen eli puolitoista vuotta.

- Kyllähän se valmentaisi samalla myös muihin johtotehtäviin. Harva vakanssi on enää niin sanottu eläkevirka. Lisäkoulutus antaisi enemmän mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.

▲ Ylös artikkeleihin