Katsaus Amiedun vuoteen 2014

Ami-säätiön johtaja, Amiedun rehtori Timo Karkola kertoo videolla kuluneesta vuodesta. Ami-säätiö saavutti yhteensä 34,4 miljoonan euron liikevaihdon. Vuonna 2014 valmistui Amiedun toinen toimipiste Helsingin Pitäjänmäelle Strömberginkuja 3:een.

Lataa talousluvut PDF-tiedostona

Ami-säätiön aikajana

Tammikuu

Amiedulla ja Taitotalon kongressikeskuksella on voimassa oleva ISO 9001:2008 -laatusertifikaatti. Amiedun toiminta ja laatujärjestelmä arvioidaan vuosittain sisäisillä ja ulkoisilla arvioinneilla. Vuonna 2014 ulkoinen arviointi pidettiin Inspecta Sertifiointi Oy:n toimesta 14–15.1.2014. Arvioinnissa ei kirjattu poikkeamia.

Helmikuu

----- ------- ------ --------- ------- --------- ------- ------ ----- ------- ------ --------- ------- --------- ------- ------

Maaliskuu

Nuorten aikuisten osaamisohjelma lähti kunnolla vauhtiin maaliskuussa järjestetyllä Amiedun avoimet ovet -tapahtumalla. OKM myönsi Amiedulle Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (NAO) valtionavustusta 1,76 M€ vuodelle 2014. Amiedu oli yksi Suomen suurimmista ohjelman toteuttajista.

Huhtikuu

Amiedu solmi huhtikuussa kumppanuuden Esperi Care Oy:n kanssa ja syventäen jo useamman vuoden jatkunutta yhteistyötä Esperin kanssa. Kokonaisuudessaan Amiedu solmi vuoden aikana yhteensä kahdeksan uutta kumppanuutta mm. Validian, Caverion Industria Oy:n, G4S Suomen ja Heka Oy:n kanssa.

Toukokuu

Amiedun toiminta ja toimintamallit ovat kiinnostaneet läpi vuoden eri tahoja ja toimintaamme on käynyt tutustumassa eri ryhmiä sekä Suomesta että ulkomailta. Toukokuussa Amiedun maahanmuuttajapalveluihin kävi tutustumassa Belgian TV:n edustajat.

Kesäkuu

Amiedu on allekirjoittanut yhdessä kuuden muun toimijan kanssa neljän vuoden puitesopimuksen Hansel Oy:n kanssa valtionhallinnon tietotekniikkakoulutuksista. Amiedulla on tämän lisäksi puitesopimus uudelleen sijoittumisen tukipalveluista ja säätiön tytäryhtiöllä on sopimus kongressipalveluista.

Heinäkuu

Valtaosa amiedulaisista vietti kesälomaa. Lomakaudesta huolimatta tuotantotekniikan, sosiaali- ja terveysalan sekä kotoutumiskoulutuksen asiakkaita palveltiin. Taitotalon kiinteistössä toteutettiin merkittävä määrä vuosikorjauksia.

Elokuu

Jokainen amilainen osallistui Amiedu 2015 työpajoihin, joissa käytiin läpi mitä Amiedu 2015 tai Amiedun tarina tarkoittaa. Amiedun sisällä käynnistettiin myös organisaatiomuutos. Muutoksen myötä eri yksiköiden välinen yhteistyö syvenee ja Amiedu kykenee nykyistä paremmin muodostamaan kulloisenkin asiakastarpeen mukaisia palveluratkaisuja. Lisäksi muutoksessa vapautuvia resursseja kohdistetaan strategiseen kehittämistoimintaan kärkialoillaan esim. muutoksen johtamiseen ja digitaaliseen palvelutuotantoon.

Amiedu on Suomen johtava kiinteistöalan aikuiskouluttaja. Amiedun kiinteistöalan kouluttajista Markku Karhusella tuli tutkintovastaavan roolissa täyteen peräti tuhat vastaanotettua kiinteistöhoitoalan tutkintoa.

Syyskuu

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru vieraili Amiedulla syyskuussa. Ministeri Kiuru halusi tutustua miten nykyaikaista ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään Suomessa. Vierailullaan Amiedussa hän tutustui mm. välinehuollon koulutukseen. Amiedun hankkimassa uudessa toimitalossa Strömberginkuja 3:ssa aloitettiin koulutuksien järjestäminen jo syyskuussa. Syksyn ajan uusia tiloja varusteltiin vielä eri koulutusten vaatimilla tekniikoilla.

Lokakuu

Amiedun ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyössä järjestämät MuutosKoulutukset auttavat irtisanottuja työntekijöitä sijoittumaan uuteen työhön tai jopa uuteen ammattiin. Amiedun toteuttama, ensisijaisesti pk-yrityksille räätälöity koulutusohjelma tarjoaa taloudellisen ja vastuullisen tavan tukea henkilöstön valmentautumista muutostilanteen haasteisiin.

Marraskuu

Amiedu ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat auttaneet pitkäaikaistyöttömiä sijoittumaan uudelleen työelämään kuntakokeilujen avulla. Amiedu perehdytti keväällä 15 uutta uravalmentajaa vastaamaan Helsingin kasvaneeseen kuntakokeilutarpeeseen. Helsingin ja Espoon kuntakokeiluissa ohjattiin yhteensä yli 1 700 pitkäaikaistyötöntä. Uravalmennus ja Helsingin kaupunki yhdessä kehittivät yhden toimijan mallin, yhteiset toiminta-alustat ja tekstiviestipalvelun, jotta asiakkaita pystyttiin palvelemaan mahdollisimman hyvin.

Joulukuu

Nopeutetun työllistymisen mallin eli Nopsa-hankkeen tavoitteena on lisätä ja lujittaa yritysten, julkisyhteisöjen ja koulutuksen järjestäjän yhteistyötä kehittämällä työelämälähtöisiä osaamisen kehittämispalveluja. Nopeutetun mallin kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Ammattitaidon ja suomen kielen rinnakkaisen opiskelun avulla nopeutetaan maahanmuuttajien työllistymistä. Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kulkea lyhyempi matka.

NOPSA – Nopeutetun työllistymisen malli, kohderyhmänä maahanmuuttajat

NOPSA2 - Nopeutetun työllistymisen ja ammatillisen kotoutumisen malli

RekryKoulutuksella isännöitsijöitä Ovenian tarpeisiin

Kiinteistönhoito- ja isännöintipalveluja tarjoava Ovenia paikkaa alalla vallitsevaa työvoimapulaa Amiedun kouluttamilla isännöitsijöillä. Amiedun, Ovenian sekä TE-toimiston yhteistyössä järjestämän RekryKoulutuksen välityksellä uusille tekijöille avautui ovet työelämään.

Pula isännöitsijöistä kasvaa lähivuosina. Ovenian yksikön päällikkö Anssi Aittasalmen mukaan nykyisiä isännöitsijöitä eläköityy runsaasti lähivuosina ja samalla henkilöstön työmäärä kasvaa, kun uusia kiinteistöjä rakennetaan. Tätä taustaa vasten Ovenia otti yhteyttä Amieduun ja kysyi, että onko tällä resursseja kouluttaa uusia isännöitsijöitä yrityksen tarpeisiin. Syntyi ajatus RekryKoulutuksen järjestämisestä.

- Koulutus räätälöitiin erityisesti meidän tarpeisiimme. Amiedun kouluttamien isännöitsijöiden avulla meidän on mahdollista ylläpitää liiketoimintaa ja mahdollistaa yrityksen kasvu, Aittasalmi sanoo.

Vuoden kestävä RekryKoulutus alkoi vuoden 2014 toukokuussa. RekryKoulutus on tarkoitettu yrityksille, jotka tarvitsevat lisää henkilökuntaa ja joiden on vaikea löytää osaavia hakijoita työmarkkinoilta. Aittasalmen mukaan osaavia isännöitsijöitä ei TE-toimiston asiakkaina juuri ole. Isännöitsijöiden rekrytointi taas muista yrityksistä tulisi suhteettoman kalliiksi.

- Valmiiden ja kokeneiden isännöitsijöiden rekrytoiminen maksaa paljon, Aittasalmi täsmentää.

Kilpailu työpaikoista on kovaa

Koulutukseen oli melkoinen tunku, sillä siihen haki noin 250 hakijaa. Valtava suosio selittynee osin sillä, että jo hakuvaiheessa kerrottiin mahdollisuudesta työllistyä suoraan Ovenian palvelukseen. Lopulta isännöitsijän ammattitutkintoa pääsi opiskelemaan 15 hakijaa.

- Me yllätyimme siitä, että kuinka motivoitunutta väkeä koulutukseen osallistui. Kaikki ovat aikuisia ihmisiä, joilla on ura takana jo jollain toisella alalla, mutta kaikki olivat valmiita vaihtamaan ammattia. Saimme todella motivoitunutta ja osaavaa väkeä.

Yhdeksän jatkoi puolen vuoden koulutuksen jälkeen Oveniassa oppisopimusopiskelijana. Nyt näyttää siltä, että kaikki yhdeksän myös työllistyvät yritykseen toukokuun jälkeen, kun oppisopimusjakso päättyy. Aittasalmen mukaan yhdeksänkin osaajaa ”riittää yritykselle tähän hätään”.

- Nopeasti olemme pystyneet tarjoamaan kaikille omia kohteita, joissa he tekevät käytännön isännöintityötä, kuten huolehtivat asukkaiden ja taloyhtiön hallitusten välisestä yhteistyöstä ja organisoivat huoltotoimenpiteitä.

Työantajan sitouduttava koulutukseen

Ovenian henkilöstökoordinaattori Mia Penttisen mukaan RekryKoulutus oli hyvä oppimiskokemus myös yritykselle. Hänen mukaansa nyt ylipäänsä tietää, että millainen konsepti koulutus on ja millaisia resursseja se työnantajalta vaatii.

- Työnantajan on sitouduttava siihen kunnolla, sillä koulutus ei ole mikään nopea juttu. Eikä se välttämättä ihan heti tuota yritykselle edes tulosta.

Tässä tapauksessa opiskelijat suorittavat isännöitsijän ammattitutkinnon vuodessa. Penttisen mukaan se on kuitenkin suhteellisen nopeasti, kun ottaa huomioon sen, että henkilöillä ei ole aikaisempaa kokemusta isännöinnistä.

- Kyllä me luotamme siihen, että koulutukseen sijoitetut pelimerkit maksavat itsensä ajan saatossa takaisin. Ihan pienellä ryhmällä koulutusta ei välttämättä kannata kuitenkaan toteuttaa, Penttinen lisää.

Ovenian lisäksi osan koulutuksen kustannuksista maksaa TE-toimisto.

Lue lisää koulutusten eri rahoitusvaihtoehdoista.

Teksti: Mikko Turklin
Kuva: Juri Puhakka

Caverion Industrialla panostetaan tulevaisuuteen

Nykyisessä toimintaympäristössä ei ilman osaamisen kehittämistä pärjää, tiivistää Caverion Industria Oy:n henkilöstöjohtaja Veikko Niemi. Caverion Industria panostaakin osaamisen kehittämiseen muutoksessa mukana pysymiseksi.

Henkilöstöjohtaja Veikko Niemi uskoo, että jo lähitulevaisuudessa tulee olemaan haasteita löytää teollisuuteen tekijöitä.

- Siksi jatkuva panostus osaamisen kehittämiseen tuottaa kilpailuetua. Muuttuvassa toimintaympäristössä jo mukana pysyminen edellyttää sitä, että pystymme kehittämään henkilöstöämme. Oman henkilöstömme ikärakenteen vuoksi meidän täytyy tarkasti suunnitella, kuinka tuotamme nykyiset ja tulevat palvelumme ja mitä osaamista siihen tarvitaan. Osaamisen kehittäminen antaa meille myös mahdollisuuksia erottautua myönteisesti työnhakijoiden silmissä.

Veikko Niemi kuvailee Caverion Industrian palveluita laitteiden elinkaarenhallintapalveluiksi. Caverion Industria tarjoaa teollisuuden aloille tuotantolaitosten kunnossapito- ja investointipalveluita.

- Me tuotamme kokonaisnäkemystä. Laitteet uudistuvat nopeasti, joten osaamisen kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Lisäksi työntekijöiltämme vaaditaan asiakastarpeiden kautta nousevia uusia osaamisia, jotka ovat ennen kaikkea asiakkaan prosessien osaamista.

Selvät suunnitelmat

Caverion Industria on asettanut henkilöstön osaamiselle määritellyt, liiketoiminnan strategiasta lähtöisin olevat tavoitteet. Veikko Niemi kertoo, kuinka he ovat yhdessä Amiedun kanssa rakentaneet yhteistyömallin, jossa on huomioitu koulutusten hallinta, strategialähtöisyys sekä koulutusten ja vaikuttavuuden seurantakin.

- Saamme Amiedun avulla ohjattua osaamisen kehittämisen organisointia yhdensuuntaiseksi. Se tukee erinomaisesti koko Caverionin strategiaa. Kulmakiviä on vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja helppous, joka johtuu keskitetystä tekemisestä, Veikko Niemi kertoo.

– Amiedusta Caverion saa ammatillisen osaamisen kehittämisen lisäksi esimiestyöhön, johtamiseen ja organisaation prosessien kehittämiseen liittyvää tukea ja valmennusta, täydentää Caverion Industrian henkilöstön kehittämispäällikkö Marjo-Riitta Alarova.

Koko maan laajuudella

Caverion Industrian henkilöstöstä vain hieman yli kymmenen prosenttia työskentelee pääkaupunkiseudulla. Koska Amiedu tarjoaa palveluitaan valtakunnallisesti, voidaan lähikoulutuksia järjestää työntekijöiden työpaikkakuntien lähelle.

- Saamme palvelut tasalaatuisesti ympäri Suomen ja mahdollisten lähikoulutuspäivien kustannukset pysyvät järkevinä, toteaa Veikko Niemi. Se on meille ratkaisevan tärkeää. Amiedu on panostanut merkittävästi teollisuuden kunnossapidon koulutusten kehittämiseen. Siksi lähdimme syventämään yhteistyötämme.

Koulutusportaali intranetissa

Amiedu on toteuttanut Caverion Industrialle koko henkilökunnalle tarkoitetun helppokäyttöisen koulutusportaalin intranetiin. Se sisältää kaikki koulutusten hallintaan liittyvät palvelut koulutustarjonnasta ilmoittautumiseen ja raportointiin. Koulutusportaalin toteutusprosessi vietiin läpi Amiedun ICTLuotsi™-kehittämistyökalun avulla.

– Me odotamme pystyvämme raportoinnin kautta seuraamaan myös koulutusten vaikuttavuutta, mikä normaalisti on haaste, toteaa Veikko Niemi.

– Koulutusportaali on käytössä ja se on todettu hyvin toimivaksi. Nyt lähinnä laajennamme käyttäjämääriä, toteaa henkilöstön kehittämispäällikkö Marjo-Riitta Alarova.

Tarvitsisiko yrityksenne helpompaa hallittavuutta koulutuksiin?

Amiedun ICTLuotsi™-kehittämistyökalun avulla toteutamme sinunkin yrityksesi tarpeisiin avoimen koulutusportaalin nopeasti!

Teksti: Sakari Tuomala
Kuva: Juri Puhakka

Clas Ohlson ylläpitää henkilöstönsä tuotetuntemusta käytännönläheisellä koulutuksella

Clas Ohlsonilla on käytössään monipuolinen valikoima osaamisen kehittämisen keinoja. Suomessa kumppanina on Amiedu ja yhteistyötä tehdään myös muiden Clas Ohlsonin maaorganisaatioiden kanssa.

Clas Ohlson järjesti 5.2.2014 tuotetuntemuskoulutuksen Amiedun tiloissa. Koulutukseen osallistui tavarantoimittajia, tuotepäälliköitä, sisäänostajia sekä henkilöstöä myymälöistä ympäri Suomen. Esillä oli uutuuksia kaikilta viideltä eri tuotelinjalta ja päivän tavoitteena oli lisätä tuotetuntemusta erityisesti uutuustuotteiden osalta.

Katso video, jossa Clas Ohlsonin Suomen toimintojen toimitusjohtaja Sampo Päällysaho ja myyntipäällikkö Marko Röytiö ja koulutukseen osallistuneet kertovat päivän annista.

Amiedu konsulttina Lahden urheilukeskuksen pääkatsomon saneerauksessa

Lahden urheilukeskus on käytössä maaliskuun Salpausselän kisoja varten. Käyttökieltoon asetetut pääkatsomon kattorakenteet saneerattiin pikavauhtia, ja Amiedu toimi vaativassa projektissa vastuukonsulttina.

Lahden kaupunki sai Amiedulta asiantuntemus- ja konsultointipalveluja Lahden urheilukeskuksen katsomon kattorakenteiden saneerauksen yhteydessä. Projektissa tarvittiin Amiedun erikoisosaamista, sillä rakenteiden suunnittelu, valmistaminen ja asentaminen oli tehtävä vaativien standardien mukaisesti.

Lahden urheilukeskuksen pääkatsomon kattorakenteita vahvistettiin teräksisillä vetotangoilla. Rakenteiden uusiminen oli välttämätöntä, sillä katsomoon kohdistuneissa tutkimuksissa ei voitu kumota epäilyksiä terästen lujuuden pettämisestä ja taata katsomon turvallisuutta. Pahimmassa skenaariossa katon pelättiin romahtavan, kuten Jyväskylän vesitornille kävi. Pääkatsomon kantavat rakenteet oli rakennettu samalla tekniikalla ja vastaavilla teräksillä kuin vesitornin.

- Emme saaneet tutkimuksissa riittävää varmuutta siitä, että onko katsomon kantavissa vetosauvarakenteissa vaurioita vai ei. Siksi rakennusvalvonta asetti katsomon käyttökieltoon, kunnes kannattimia on vahvistettu uusilla rakenteilla, projektipäällikkö Hannu Toukola Lahden kaupungilta kertoo.

Korjaussuunnitelmien pohjalta Lahden kaupunki haki osaprojektille urakoitsijaa. Jossain vaiheessa selvisi, että projekti tarvitsee myös hitsauskoordinoijan.

- Hitsaus oli toteutettava vaativien standardien mukaisesti. Koska kaupungilla ei hitsausosaamista tai -kokemusta ollut, osaaminen oli hankittava talon ulkopuolelta. Jossain vaiheessa saimme vihiä, että Amiedulla tällaista osaamista on, Toukola lisää.

Amiedu toi pöytään tarvittavaa osaamista

Amiedun vastuulla oli toimia vastuullisena hitsauskoordinoijana sekä huolehtia siitä, että teräsrakenteiden suunnittelussa, tilaamisessa, valmistuksessa ja asennuksessa toimittiin uusien standardien ja säädösten mukaisesti.

- Tässä projektissa tarvittiin standardien tuntemusta, rakenteiden valmistukseen ja asennukseen liittyvää tietämystä sekä projektin kaikissa vaiheissa määrämuotoista dokumentaatiota. Näitä asioita Amiedu toi pöytään, IWE Heikki Mäkeläinen Amiedusta kertoo.

– Meidän oli löydettävä sopiva toimittaja nopeasti, sillä vetotankojen asennus piti sovittaa yhteen urheilukeskuksen kokonaissaneerauksen kanssa. Lisäksi päälle painoi hektinen kilpailukalenteri. Urheiluseuroille oli tärkeää saada stadion käyttöönsä mahdollisimman nopeasti, Toukola toteaa.

Lopulta toimittajaksi valikoitui Kuopion Rakenneasennus Oy, joka suoriutui tehtävästään erinomaisesti. Projektin luovutus tapahtui kaksi viikkoa etuajassa.

Arvokasta tietotaitoa teräsrakenteista

Amiedu on jo yli kymmen vuotta tuottanut asiakkailleen tuotteistamiaan teknisiä asiantuntijapalveluitaan. Mäkeläisen mukaan toimeksiantoja on saatu yleensä teollisuudelta, mutta erityisesti metallialan yrityksiltä. Niillä on ollut tarve kehittää mm. hitsaus-, koneistus ja/tai kokoonpanontekniikoitaan ja myös tuottavuutta. Amiedussa on määrätietoisesti kerrytetty asiantuntemusta ja erityisosaamista näillä osa-alueilla. Täysin Lahden urheilukeskuksen kaltaista projektia ei kuitenkaan aikaisemmin ole ollut. Tilanteet ja kohteet ovat asiakaskohteissa muutenkin usein ainutkertaisia ja haastavia.

- Tämä oli ainutlaatuinen ja kiinnostava projekti. Saimme arvokasta kokemusta korvaavan, kantavan teräsrakenteen suunnittelussa, valmistamisessa ja asentamisessa. Toivottavasti voimme hyödyntää oppia muissakin teräsrakentamisen asiakaskohteissa, toteaa IWE Heikki Mäkeläinen.

Teksti: Mikko Turklin
Kuva: Lahden kaupunki

Staralla osaamisen kehittäminen lähtee strategiasta

Staran Rakennustekniikkaosasto korjaa Helsingin kaupungin omistamia rakennuksia. Toiminta on laajaa ja osaaminen monipuolista. Staran uuden strategian myötä Rakennustekniikassa on mietitty, kuinka mm. toimintaympäristö ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat tulevaisuudessa, ja kuinka näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Yksi strategisesti valituista painopistealueista on henkilöstön kehittäminen. Siihen Stara löysin hyvän työkalun Amiedun OsaamisLuotsista.

Stara on Helsingin kaupungin virasto, jonka tekemistä töistä yli 95 % tehdään kaupungin muille virastoille ja kuntayhtymälle. Tilaukset eivät kuitenkaan aina ole itsestäänselvyyksiä, vaan tilaajat voivat tilata urakat myös yksityisiltä toimijoilta. Staran Rakennustekniikan yksikönjohtaja Kari Haapaniemi käynnisti keväällä 2012 yksikön kehittämissuunnitelman yhdessä henkilöstöstä koostuvan työryhmän kanssa. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että asioita on kehitettävä, jotta kilpailussa pysytään mukana. Yhdeksi kehitysohjelmista valittiin henkilöstön kehittäminen, johon sisältyi koulutusosio. Tässä mukaan tuli OsaamisLuotsi.

Amiedun OsaamisLuotsi on prosessi, joka yhdistää henkilöstön osaamisen kehittämisen ja liiketoiminnan kehittämisen. Sen avulla vahvistetaan kilpailukykyä, ennakoidaan ja varmistetaan, että organisaatiolla on strategisten tavoitteiden mukaista osaamista myös tulevaisuudessa. Staran strategia on olla alansa halutuin palveluntuottaja ja työnantaja, sekä vastuullinen ja kilpailukykyinen edelläkävijä.

- Nykyinen ja tuleva osaaminen liittyvät kiinteästi siihen, millaisia aiomme olla tulevaisuudessa ja kuinka aiomme vastata tulevaisuuden haasteisiin. Halusin, että osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista, tavoitteellista ja ennakoivaa, ja että meillä on selkeä linja, jota kohti suuntaamme. OsaamisLuotsi lähti Staran strategiasta ja meille strategisesti tärkeistä osaamisista. Se palvelee erinomaisesti strategiamme toteutumista, Kari Haapaniemi toteaa.

Kaikille strategiaa tukeva kehittymissuunnitelma

OsaamisLuotsi toteutettiin neljänä päivän mittaisena työpajana, johon osallistuivat Staralta Kari Haapaniemen lisäksi viisi avainhenkilöä ja Amiedun asiantuntijat. Aluksi kerrattiin kevään 2012 ajatukset strategiasta ja sen toteuttamisesta sekä varmistettiin, että kaikki ovat sitoutuneita sovittuihin toimenpiteisiin. Mietittiin kilpailuetua, miten erotutaan kilpailijoista ja mitä osaamista tarvitaan, jotta strategisiin tavoitteisiin päästään. Jäsentelyn tuloksena kiteytettiin ja sanoitettiin tärkein osaaminen kaikille seitsemälle ammattiryhmälle yksikönjohtajasta läpi koko organisaation. Tiedetään esimerkiksi, mitä osaamista kirvesmies tarvitsee: voidaan arvioida hänen nykyinen osaamisensa ja mitä osaamista hän tarvitsee tulevaisuudessa. Jokaiselle työntekijälle pystytään nyt tekemään kehittymissuunnitelma, joka palvelee osaston ja koko Staran tarpeita.

Esimiehille järjestetään kehityskeskusteluvalmennukset, ja niille heistä, jotka eivät olleet mukana kevään 2012 strategiaryhmässä, kerrataan strategia ja varmistetaan siihen sitoutuminen. Jokaisen työntekijän kanssa käydään kehityskeskustelut, määritellään osaamisen nykytila ja etsitään tavoitetilaa vastaavat koulutukset.

- Olemme jo keskustelleet Amiedun kanssa henkilöstön koulutusmahdollisuuksista. Jatkoa ajatellen he pystyvät tarjoamaan kattavan valikoiman koulutuksia, ja he ovat jo miettineetkin, miten pääsemme tästä eteenpäin, Haapaniemi sanoo.

– Haluamme suunnata ja keskittää koulutusresurssit niihin koulutuksiin, jotka ovat toimintamme ja kilpailuetumme kannalta tärkeitä ja oleellisia.

Hyötyjä ja positiivisia kokemuksia

OsaamisLuotsi-projektin sujuvuus yllätti Haapaniemen positiivisesti.

- Olen erittäin tyytyväinen tähän projektiin, ja yllätyin positiivisesti työskentelyn helppoudesta, Haapaniemi kiittelee. – Toki meillä oli hyvät pohjat ja sitoutunut johto. Yhteistyö Amiedun kanssa on sujunut hyvin, ja he ovat ymmärtäneet hyvin kaupungin toimintaympäristön. Edessäpäin on luonnollisesti haasteita, kun tämä jalkautetaan esimiehille ja työntekijöille, ja kun osaamiset viedään käytäntöön. On tärkeää, ettei ketju katkea missään vaiheessa.

Suurimmat hyödyt on myös helppo nimetä.

- OsaamisLuotsi kytkee toiminnan kehittämisen ja organisaation osaamisen kehittämisen toisiinsa ja tekee osaamisen kehittämisestä johdettua ja ennakoivaa. Saimme siitä hyvän työvälineen. Projekti vahvisti myös johtoryhmän työskentelyä ja sitoutumista, Haapaniemi summaa. – Haluamme tällä varmistaa kilpailukykymme ja strategiamme toteutumisen. Näen, että olemme myös edelläkävijöitä. On kilpailuvaltti, että pystymme osoittamaan tilaajillemme, että panostamme toimintamme kehittämiseen.

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Juri Puhakka

Lue lisää Amiedun OsaamisLuotsista!

Pankkiura sai jatkoa turvallisuusasiantuntijan F.E.C. koulutuksen jälkeen

Espoolaisen Päivi Huttusen teatterireissu sai uuden käänteen, kun käteen osui Metro-lehden ilmoitus Turvallisuusasiantuntijan F.E.C. koulutuksesta. Lähes siltä istumalta Huttunen tarttui luuriin, laittoi hakemuksen Amieduun ja aloitti keväällä opiskelun.

Takana oli huikea, yli 30 vuoden työura ja sitä seurannut lähes vuoden sapattivapaa, jona aikana Päivi ei vilkuillutkaan uusia haasteita.

Turvallisuusasiantuntijan F.E.C. koulutus on suunnattu raskaan sarjan ammattilaisille – ja sitä Huttunen todella on. Ura finanssialalla alkoi opiskelujen ohella kesätöistä.

-    Aloitin etulinjasta eli asiakaspalvelutiskiltä. Vuosien varrelle on mahtunut mm. koulutusta ja valmentamista sekä erilaisia markkinoinnin suunnittelu- ja vastuutehtäviä. Viimeiset 15 vuotta johdin pankin konttoreita ja konttorialueita, Huttunen kertaa omaa työhistoriaansa.

Markkinointiin suuntautuneen kaupallisen koulutuksen lisäksi Huttusella on liuta muita ammatillisia tutkintoja.

-    Minulla on ollut onni työskennellä yrityksissä, joissa osaamisen kehittämiseen on annettu mahdollisuus. Matkan varrella on tullut opiskeltua melkoinen määrä. Silti turvallisuusasiantuntijan F.E.C. on yllättänyt positiivisesti monessa mielessä.

Pitkä rekrytointipolku tähtää työllistymiseen

Koulutusohjelma sisältää alussa kuuden viikon intensiivijakson, jolloin opiskellaan turvallisuustoimialaa monesta eri kulmasta. Sen jälkeen on vuorossa puolen vuoden työharjoittelujakso yhteistyöyrityksessä. Huttunen puhuu itse mielellään partnerisopimuksesta.Mielestäni partneriajatus sopii paremmin koulutusohjelmaan, jossa on mukana jo hyvinkin kokeneita työntekijöitä. Puolen vuoden jakso on näin parhaimmillaan syvällisempi kuin perinteinen työharjoittelu, ja partneruus tähtää työllistymiseen. Lisäksi partneruuteen liittyy myös Amiedu oppilaitoksena, jolloin tämä on tavallaan kolmikantasopimus.

Huttusen mukaan koulutus tarjoaa upean erilaisen rekrytointipolun, joka on normaalisti liki mahdoton työelämässä.

-    Tavallisesti rekrytoidaan suoraan johonkin tiettyyn tehtävään. Tämä koulutus antaa työnantajalle hienon mahdollisuuden testata henkilöä puoli vuotta ja pohtia, mihin positioon hän firmassa sopii. Samoin työntekijä voi tutustua yritykseen ja siellä oleviin erilaisiin tehtäviin.

Päivi Huttunen solmi koulutukseen sisältyvän partnerisopimuksen S-Pankkiin, joten pitkään jatkunut pankkisektori sai jatkoa. Ja ennen kuin koulutus ehti loppusuoralle, Päivi oli allekirjoittanut työsopimuksen S-Pankin kanssa.

Vahva panostus sisältöön

Intensiiviviikkojen ja lähijaksopäivien ohjelmassa on panostettu tasokkaisiin valmentajiin ja konsultteihin sekä eri alojen asiantuntijoihin.

-    On harvinaista herkkua päästä koulutusohjelmaan, jossa käy lukuisia eri syväosaamisalueiden guruja valmentamassa. Amiedun panostus valmentajiin ja erityisesti turvallisuusalan osaajien käyttöön kouluttajina oli vahva. En ole kokenut aivan vastaavaa aiemmin. Yleensä koulutuksessa on yksi kalliilla hinnalla ostettu valmentaja ja sillä mennään.

Huttusen mukaan vastaavalle sisältökokonaisuutta hieman kehitettävälle koulutusohjelmalle on ehdottomasti tarvetta.

-    Yksi isoimmista ja hienoimmista anneista on ollut se, että opiskelijat tulevat erilaisista taustoista, eri työympäristöistä ja tehtävistä. On valtava rikkaus kuunnella, oppia ja nähdä eri näkökulmia. Hyvin toimiva ryhmä tarjoaa myös vertaistukea ja erilaista osaamista sekä ajattelumaailmaa, joita hyväksikäyttäen voi rohkaistua jopa hakemaan monimuotoisemminkin työtä pitkänkin työttömyyskauden jälkeen.

Päivi Huttusen omalla kohdalla turvallisuusasiantuntijan F.E.C. koulutus on mennyt juuri siten kuin ohjelman ihannetilassa toivotaan: työsopimus saatiin solmittua.

-    Olen todella iloinen, että pääsin yritykseen, jossa voin hyödyntää aiempaa osaamistani ja ammattitaitoani jopa osittain uudellakin tavalla. Pankkiala on vahvasti luottamusbusiness, joka kattaa kaikki turvallisuuden elementit ja toteuttaa niitä myös arjessa.  


F.E.C. (Further Educated with Companies) on Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rekisteröimä tuotemerkki, jonka alla toteutetaan täydennyskoulutusta yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutus on suunnattu korkean asteen koulutuksen saaneille työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Kokonaisuuden tavoitteena on sekä ratkaista yrityksen tuleva henkilötarve että kehittää henkilön osaamista koulutuksen kautta.

Virolainen Tanel kotiutui Suomeen

Virolainen Tanel Puström on nähnyt maailmaa, sillä hän on aikaisemmin asunut Virossa, Yhdysvalloissa sekä Kyproksella. Suomeen hän kuitenkin tuli jäädäkseen.
- Suomessa on paremmat mahdollisuudet kuin Virossa tai Kyproksella. Parempi palkka sai minut aikoinaan tulemaan Suomeen, Tanel kertoo.
28-vuotias Tanel muutti Suomeen noin kolme vuotta sitten, kun hän sai täältä rakennusalan töitä sukulaisensa kautta. Kyproksen helteet saivat jäädä, kun talouskriisi kuritti saarivaltiota ja miehen työt siellä loppuivat. Hän ehti kokeilla monenlaista työtä Kyproksella, kuten tarjoilijan, apukokin ja huvipuistotyöntekijän töitä.
- Suomessa minulle tarjottiin noin kolminkertaista palkkaa Kyprokseen nähden, joten oli helppo vastata myöntävästi.
Suomessakin työt kuitenkin loppuivat noin puolitoista vuotta sitten. Kun Tanelin vaimo tämän jälkeen ehdotti, että tämä voisi osallistua Amiedun järjestämään kotoutumiskoulutukseen, se kuulosti hyvältä idealta. Rakennustyömaalla työntekijät olivat virolaisia, joten Tanelin suomen kielen taito ei ollut edistynyt oikeastaan lainkaan sinä aikana, kun hän oli täällä ollut. Vuoden kestänyt kotoutumiskoulutus päättyi tammikuussa.

Kielikoulutus avainasemassa

Tanelin mukaan kotoutumiskoulutuksesta oli paljon hyötyä, sillä hänellä ei ennen sitä ollut tietoa esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamista palveluista.
- Kielikoulutus tietysti oli kotoutumiskoulutuksen kovaa ydintä, mutta saimme arvokasta tietoa myös suomalaisesta yhteiskunnasta, sosiaalitietoutta ja apua koulutuksiin tai työnhakuun liittyen. Kielen oppiminen on auttanut paljon sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä nyt pystyn hoitamaan asioita suomeksi.
Tanelin mukaan hänen oli aikoinaan helppo tulla Suomeen, sillä suomen ja viron kielissä on paljon yhteistä. Hän kertoo ymmärtäneensä suomen kieltä jo ennen Suomeen saapumista, mutta puhumaan ja kirjoittamaan hän oppi vasta Amiedun järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa.
- Minulla oli ehkä paremmat valmiudet osallistua koulutukseen, koska ymmärsin kieltä jo etukäteen. Afrikkalaisille ja aasialaisille opiskelijoille koulutus saattoi edetä liian nopeasti. Lopputuloksena kuitenkin on, että nyt melkein kaikki ryhmäläiset puhuvat hyvin suomea.

Koulutus avasi ovia

Tanel ei aio olla joutilaana jatkossakaan. Hän aloitti kotoutumiskoulutuksen jälkeen välittömästi audiovisuaalisen viestinnän opiskelut Amiedussa. Miehen unelmana on kuitenkin toimia jatkossa esimerkiksi koodaajana pelifirmoissa. Hän kertoo yhden ison oven jo auenneen, kun hän oli suorittamassa kotoutumiskoulutukseen kuuluvaa työharjoittelua peliohjelmointiyrityksessä.
- Minulle kerrottiin, että se ovi pysyisi avoimena myös tulevaisuudessa. Haluan kuitenkin katsoa tämän koulutuksen ensin loppuun. Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto tarjoaa hyvän pohjan myös jatko-opinnoille, Tanel summaa.

Tutustu ammattialoihin:
Maahanmuuttajakoulutus »
Tieto- ja viestintätekniikka »





Lisätietoja:
Amiedu, Maahanmuuttajapalvelut
Tea Berndtson, koulutuspäällikkö
p. 020 7461 433
tea.berndtson(at)amiedu.fi

Leon tulevaisuus omissa käsissä


Helsinkiläinen Leo Siirala ei halunnut rakentaa tulevaisuuttaan pelkän peruskoulun varaan. Nyt hän opiskelee Amiedussa pintakäsittelyn perustutkintoa.
-    Minulle tuli sellainen olo, että ammattitutkinto on saatava. Koin, että en voi turvata elämääni pelkällä peruskoulupohjalla. Minun oli vaikea löytää töitä, Siirala kertoo.
25-vuotias Siirala on opiskellut aikaisemmin painotekniikkaa. Koulunkäynti jäi kuitenkin kesken, kun opiskelu ei sopinut miehen silloiseen elämäntilanteeseen. Hänen mukaansa onkin hyvä, että kouluttautuminen on mahdollista myös aikuisiällä.
-    Opiskelu kiinnostaa ihan eri tavalla kuin nuorempana. Sitä on kypsynyt vuosien varrella.
Siirala löysi kaksivuotisen koulutuslinjan työ- ja elinkeinotoimiston välityksellä. Hän osallistui ensin rakennusalan perustutkintoon tähtäävälle kartoitusjaksolle, mutta pian huomasi pintakäsittelyn olevan hänelle sopivampi koulutuslinja. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (NAO) kuuluvan koulutuslinjan vaihto sujui ongelmitta.
-    Olin aikaisemmin tehnyt remonttihommia ja maalaustöitä helsinkiläisessä musiikkiteatterissa, joten minulla oli käsitystä alasta etukäteen.
Pintakäsittelyssä miestä kiehtoo se, että tekemisen jälki lähtee omasta kädestä. Siinä näkee oman työn edistymisen, kuten hän itse asian ilmaisee.

Pensseli on tullut tutuksi


Siiralan mukaan koulutuksessa lähdetään liikkeelle ihan perusasioista. Aikaisempaa kokemusta pintakäsittelystä ei siis vaadita, mutta Siiralan mukaan kaikilla opiskelutovereilla on kuitenkin ollut pensseli jossain vaiheessa kädessä.
-    Meillä on varsin iso ryhmä, joten perusasioista aloittaminen on ihan ymmärrettävää. Kaikilla on kuitenkin hieman eri lähtötaso. Silti kouluttajilla tuntuu olevan aikaa kaikille opiskelijoille.
Siirala kuvailee itseään varsin tarkaksi maalariksi.
-    En varmasti ole se maailman nopein maalari, mutta työnjälki on varmasti hyvää. Antoisinta tässä onkin se oman kehityksen seuraaminen. Vähitellen olemme kouluttaja Nina Kentan johdolla tehneet Amiedun hallissa vaativampia tehtäviä. Se on nostanut motivaatiota entisestään.
Omasta tulevaisuudestaan Siirala ei vielä osaa sanoa mitään varmaa. Teatterissa hän toimi lavasterakentajana ja -maalarina. Se voisi olla yksi mahdollinen suunta. Korjausrakentaminen kiinnostaa myös.
- Mitään ei kannata sulkea tässä vaiheessa pois. Työllisyysnäkymät tietysti sanelevat paljon, mitä tulevaisuudessa päätyy tekemään.


Lisätietoja:
Amiedu, Rakentamispalvelut
Matti Vesalainen, koulutuspäällikkö
p. 020 7461 276
matti.vesalainen(at)amiedu.fi

Oppimisen monet tavat

Nurmijärveläinen Joanna Pahl on ehtinyt tehdä monenlaista työtä elämänsä varrella. 27-vuotiaan Pahlin ansioluettelosta löytyy esimerkiksi vesiliikunnan ohjaajan tehtäviä, siivousalan töitä sekä keittiöapulaisen tehtäviä. Välissä hän ehti opiskella itselleen myös merkonomin paperit.

- Uimahallissa viihdyin ohjaajana melkein kymmenen vuotta. Halusin kokeilla jotain uutta, Joanna sanoo.

Googlettamalla löytyi tietoa Amiedun järjestämistä koulutuksista. Joanna Pahl kertoo käyneensä koko koulutustarjonnan läpi. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto pisti silmään siitä syystä, että häntä on aina kiinnostanut käsillä tekeminen ja nikkarointi. Koulutuslinjan valintaan vaikutti myös Amiedun sijainti pääkaupunkiseudulla, koska Joanna halusi lisäksi tehdä töitä ja opiskella samalla.

Joanna on pääosin näkömuistinen henkilö, joka omaksuu asiat nopeammin nähtyään miten jokin asia tehdään. Haastavimmat osa-alueet vaativat toistoja ja monia eri muotoa.

- Minun tulee siis kuulla, nähdä ja tehdä oppimiseni eteen. Minun kohdallani tämä toteutettiin Amiedussa kertomalla ja näyttämällä eli yhdistämällä teoriaa ja käytäntöä. Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon suorittamisessa on teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa.

Joanna kuvailee, kuinka lämmönjakohuoneessa teoria tukenaan hän etsi eri osia, osa-alueita ja komponentteja sekä hänelle osoitettiin eri komponenttien sijainnit.

- Kiinteistön lämmönjakohuone oli minulle täysin uusi asia aloittaessani kiinteistöhoitajan perustutkinnon. Koko teoriaosuuden ajan tiedostin, että minun tulee nähdä se mistä juuri nyt puhutaan, jotta oppisin. Kokonaisuus oli kuitenkin niin suuri, että minun tuli pilkkoa opetettu osiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Joanna piirsi lämmönjakohuoneen kaaviokuvasta jokaisen komponentin kaaviokuvan paperille ja toiselle paperille komponentin nimen. Synestesiaa hyödyntäen hän antoi komponenttikuville yhden värin ja niiden nimille oman värin.

- Kun olin tehnyt kaikista komponenteista laput pelasin lapuilla peliä, jossa kokosin tämän lämmönjakohuoneen lapuista. Kun komponentit olivat järjestyksessä ja niiden nimet hallinnassa, vein nämä laput konkreettisesti lämmönjakohuoneeseen ja nimesin nämä komponentit lämmönjakohuoneessa.

Oppimisessa Joanna hyödynsi myös musiikkia.

- Yhdistin lämmönjakohuoneen tiettyihin kappaleisiin, joita kuuntelin lukien samalla teoriaa ja opetellen komponenttien merkitystä järjestelmässä.

Koulutuksen tasosta Amiedussa Joanna antaa puhtaat paperit. Hän kertoo kouluttajien omaavan runsaasti käytännön kokemusta siltä alalta, mitä he itse opettavat. Entä mikä on yllättänyt?

- Ehkä koulutuksessa esiin nousseet pikkuseikat, joita aikaisemmin on pitänyt itsestäänselvyytenä. Nyt tiedän senkin, että poistoilmaventtiiliä puhdistettaessa sitä ei vain voi purkaa osiin.

Joannasta on tuntunut edellisissä työtehtävissä, että työtehtävät eivät ole olleet riittävän monipuolisia. “Tällä alalla riittää haasteita”.

- Kiinteistöhoitajan tilanne voi muuttua ihan ykskaks. Sitä saattaa olla keräämässä lehtiä pois pihalta, kun vesivuoto yllättää. Sitten onkin kiire laittaa sulkua kiinni. Haastetta on etenkin oman työn ja tekemisen organisoinnissa.

Joannan oma tilanne muuttui niin ikään ykskaks. Hän oli suorittamassa työharjoitteluaan ISS Palveluissa, kun esimies kysyi tämän halusta työllistyä oppisopimuksen kautta. Joanna ei kauan miettinyt.

- En uskonut työllistyväni näin nopeasti. Kannatti osallistua koulutukseen.

Näillä näkymin Joanna Pahl saa suoritettua kiinteistöpalvelujen perustutkinnon syksyllä 2015.

Tutustu LVI- ja kiinteistöalan koulutuksiin »

Hitsaajaksi nuorten aikuisten osaamisohjelmassa

Vantaalainen Juha Jäntti suorittaa hitsaajan ammattitutkintoa Amiedussa. Kolmekymppinen Jäntti ehti juuri ja juuri mukaan 20-29-vuotiaille tarkoitettuun Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (NAO).

- Sain tiedon koulutuksesta TE-toimiston kautta. Koska en ole opiskellut peruskoulun jälkeen, pääsin NAO-ryhmään mukaan.

Hitsaajan ammattitutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin puolitoista vuotta. Opiskelu on päätoimista, ja Jäntti on aikonut ottaa sen tosissaan.

- Olin lomautettuna, kun aloitin opiskelut ja NAO-paikan saatuani irtisanouduin, jotta voin keskittyä täysillä opiskeluun.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet suorittaa hitsaajan ammattitutkinto tai näyttötutkinnon osia. Suoritettavan koulutuksen laajuus riippuu opiskelijan omasta taustasta, tarpeesta ja aikaisemmasta osaamisesta. Koulutuksen aikana voi suorittaa myös hitsaajan pätevyyskokeet puikko-, MIG/MAG-, TIG- hitsausprosesseilla.

- Tämä on hyvin käytännönläheistä ja itsenäistä tekemistä. Kouluttajat kertovat aluksi, mitä kaikkea pitää tehdä ja jokainen toteuttaa työt omassa tahdissaan. Opintosuoritukset hyväksytään näyttöjen perusteella.

Jäntin mukaan opiskelu aikuisiällä on hyvin erilaista kuin peruskoulussa.

- Nyt on aivan toisenlainen motivaatio. Peruskoulussa kiinnostivat kaikki muut asiat paitsi opiskelu. Sen jälkeen menin suoraan töihin ja armeijaan. Aloitin hitsaajan opinnot aikanaan myös ammattikoulussa, mutta opinnot jäivät silloin kesken.

Hitsausalan hommia Jäntti on tehnyt myös työkseen, mutta tutkinnon ja pätevyyksien puuttuminen on vaikeuttanut vakituisen työn saantia ja uralla etenemistä.

- Nyt ymmärrän koulutuksen merkityksen ihan eri tavalla. Kun työllisyystilanne on heikko, tutkinto helpottaa toivottavasti myös vakituisen työn saantia.

Opiskelu Amiedussa on ollut kaikin puolin antoisaa ja mielenkiintoista. Myös kouluttajat saavat Jäntiltä kehuja.

- Meillä on rento, noin kolmenkymmenen hengen porukka. Kouluttajat ovat pitkän linjan ammattilaisia ja tietävät, miten työt kuuluu tehdä. Tämä on itsenäistä tekemistä, mutta niinhän se tulee olemaan työelämässäkin.

Jäntillä on vahva usko tulevaisuuteen. Toiveissa ei siinnä liukuhihna vaan vaihteleva työ erilaisten komponenttien parissa.

Tutustu kone- ja metallialan koulutuksiin »