Tavoitteet ja hyödyt
Koulutuksen tavoitteena on turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Tutkinnon suorittaneella henkilöllä on valmiudet hakeutua turvallisuuspainotteisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin sekä toimia vastaavana hoitajana turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa.
Kohderyhmä
- Henkilöt, joiden tavoitteena suorittaa vastaavan hoitajan pätevyys
- Vähintään noin 3-5 vuotta turvallisuusalan tehtävissä toimineet henkilöt
tai
- Turvallisuusalan perustutkinnon, vartijan ammattitutkinnon tai virastomestarin ammattitutkinnon suorittaneet
Toteutus
Koulutus toteutetaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti monimuotokoulutuksena, joka koostuu oppilaitoksessa toteutettavasta lähiopetuksesta, verkko-opiskelusta sekä työssä oppimisesta. Lähiopetusta on keskimäärin 2- 3 päivää kuukaudessa, lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti kello 8.00 -15.00. Lähiopiskelu toteutetaan Amiedun tiloissa Helsingin Pitäjänmäessä.
Suorittamisaika
Opiskelu- ja tutkinnon suorittamisaika määräytyvät yksilöllisesti. Keskimäärin koulutus kestää noin vuoden.
Sisältö
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto (180 osaamispistettä) muodostuu pakollisista tutkinnon osista (60 osaamispistettä) ja valinnaisista tutkinnon osista (120 osaamispistettä).
Pakolliset tutkinnon osat:
1. Turvallisuuslainsäädäntö (30 osp)
Turvallisuuslainsäädännön osa-alue sisältää tuhdin paketin hyödyllistä ja tarpeellista lakitietoa turvallisuusalalla työskenteleville. Turvallisuuslainsäädännön opintokokonaisuus pitää sisällään mm. seuraavat säädökset:
• Suomen oikeusjärjestelmän keskeiset periaatteet sekä Suomen perustuslaki soveltuvin osin
• Perus- ja ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvän lainsäädännön keskeiset sisällöt
• Yksityistä turvallisuusalaa säätelevä lainsäädäntö
• Turvallisuusalan tehtävien osalta niihin oleellisesti liittyvä muun lainsäädäntö, kuten rikoslaki, pakkokeino- ja esitutkintalainsäädäntö
• Teknistä valvontaa ja henkilötietoja sekä yksityisyyden suojaa käsittelevä keskeisin lainsäädäntö yksityisen turvallisuusalan tehtävien osalta
• Työturvallisuuslaki
• Viranomaistoimintaa käsittelevän lainsäädännön perusteet
2. Turvallisuussuunnittelu (30 osp)
Turvallisuussuunnittelun tutkinnon osassa edellytetään turvallisuussuunnittelun periaatteiden, keskeisten säädösten, määräysten ja ohjeiden hallintaa. Suoritettuaan tutkinnon osan, suorittaja osaa riskien arvioinnin ja hallitsee riskienhallintasuunnitelman laadinnan sekä laatia lakisääteisen pelastus- tai turvallisuus- tai jatkuvuussuunnitelman tai muun vastaavan turvallisuuteen liittyvän suunnitelman. Opetuksen sisältö mm;
• Turvallisuussuunnitteluun vaikuttavan säädösperusta
• Yritysturvallisuuden osa-alueet ja yritysten ja yhteisöjen häiriöttömän toiminnan varmistamiseen liittyvän suunnittelu
• Tavallisimmat riskianalyysimenetelmät
• Pelastus-, turvallisuus- tai jatkuvuussuunnitelman tai muun vastaavan turvallisuuteen liittyvän suunnitelman laatiminen
Valinnaiset tutkinnon osat:
• Turvallisuusalan elinkeinon harjoittaminen (80 osp)
• Turvallisuusjohtaminen (40 osp)
• Palvelutoiminta turvallisuusalalla (40 osp)
• Turvallisuustekninen suunnittelu ja projektinhallinta (80 osp)
• Henkilöstöjohtaminen turvallisuusalalla (40 osp)
• Turvallisuusauditointi ja sisäinen valvonta (40 osp)
Tarkemmat tiedot eri tutkinnon osien sisällöistä ja osaamisvaatimuksista löytyvät täältä:
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/1954445/naytto/tiedot
Hinta
Koulutus toteutetaan ensisijaisesti oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus on opiskelijalle ja työnantajalle maksutonta. Oppisopimuspaikkoja on rajoitetusti.
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon johtavan tutkintokoulutuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkinnon tai sen osan voi suorittaa myös suoraan näytöin tai oppisopimuksena.
Koulutus voidaan toteuttaa:
- Oppisopimuskoulutuksena: opiskelija tarvitsee alan työnantajan, jonka kanssa voidaan solmia oppisopimus. Oppisopimus on opiskelijalle ja työnantajalle maksutonta.
- Koulutussopimuksella: Koulutussopimus soveltuu opiskelijalle, jolla ei ole työsuhdetta.
- Ammatillisena lisäkoulutuksena, jolloin opiskelija maksaa opiskelumaksun itse. Opiskelumaksu ei palauteta koulutuksen keskeytyessä. Opiskelijamaksu yksityishenkilön maksamana on 750€, yrityksen maksaessa 1900€
Valintaperusteet
Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on, että opiskelijaksi hakeutuvalla on jo valmiiksi sovittuna työpaikka, jossa oppisopimuskoulutuksen voi toteuttaa. Työpaikalla tulee olla mahdollisuus osallistua erilaisiin turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisiin työtehtäviin.
Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 40 §)
Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Laissa ammatillisesta koulutuksesta sekä saman lain nojalla annetussa asetuksessa määritellään tutkinnot, joissa tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia sovelletaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 81 § ja valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017, 20 §).
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset
Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla:
- sellainen näön tai kuulon heikkous, joita ei voida apuvälineillä korjata
- sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön työtehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus
- päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus
- sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen
Opiskeluoikeuden peruuttaminen
Opiskeluoikeus voidaan peruttaa SORA-tutkinnossa viimesijaisena toimena, jos opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, opiskelun esteitä ei voida kohtuullisin toimin poistaa, eikä opiskelijaa voida ohjata toiselle koulutusalalle.
Opiskeluoikeus voidaan myös peruuttaa tilanteessa, jossa opiskelija ei olisi voinut tulla valituksi koulutukseen, jos hänen terveydentilaansa tai toimintakykyään koskeva puute olisi tiedetty jo hakuvaiheessa. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa myös silloin, jos opiskelijan terveydentila tai toimintakyky on muuttunut opintojen aikana niin, että hän ei täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä.
Opiskeluoikeuden palauttaminen
Jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan syyn vuoksi, on palauttamista mahdollista hakea koulutuksen järjestäjältä vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Opiskeluoikeuden palauttamisen hakemiselle ei ole määräaikaa. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on, että hakija osoittaa terveydentilaansa koskevilla lausunnoilla, että opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneet syyt ovat poistuneet ja että opiskelija täyttää opiskelijaksi ottamisen terveydelliset edellytykset. Koulutuksen järjestäjä palauttaa opiskeluoikeuden, mikäli siihen on riittävät perusteet.